Pikkukoululaisen pukeutumispolitiikkaa, osa talvi

Ilmojen kylmetessä syksyllä postasin ekaluokkalaisen itsenäisen pukeutumisen ongelmista koulussa. Koulussahan ei ole kukaan katsomassa, mitä lapsi laittaa päälle välitunnille mennessään. Lisäksi tuntuu hankalalta varustaa lasta useilla vaatekerroksilla, kun välitunnilla ollaan kuitenkin vain hetken verran. Tytön koulussa välitunnit ja oppitunnit on järjestetty siten, että oppilailla on päivässä yksi normaalia 45 minuuttia pidempi oppitunti ja sen jälkeen pidempi 30 minuutin välitunti. Muuten homma toimii normaaliin tapaan; 45 minuutin oppitunti ja sen päälle 15 minuuttia ulkoilua. Lisäksi koulun iltapäiväkerhossa ulkoillaan paljon, joten pidän tärkeänä, että vaatevarustus on kunnollinen ja säänmukainen -Ja toki miellyttää myös pikkukoululaista itseään.

Koululainen on kotiutunut ja kuoriutunut.

Moni pohtii varmasti, että kasvaako lapsista koulun alettua pikkudiivoja ja muotiviikareita, joille toppahaalarit eivät enää kelpaa liian lapsellisina kapistuksina. Entä, muistaako lapsi pukea toppahousut joka kerta välitunnille, jos on päädytty kaksiosaiseen toppa-asuun? Kyllä! Tytön koulun löytötavarakorissa on silloin tällöin lojunut myös ulkoiluhousuja... Entä pitääkö rukkaset vaihtaa tässä vaiheessa viimeistään toppasormikkaisiin ja kuka auttaa sen mikäliesormikkaiden varren toppa-asun hihan sisään tai vaihtoehtoisesti sen päälle. Minkälaiset kengät lapsi saa puettua nopeasti jalkoihinsa? Entä, jos sukat silti kastuvat? Tarvitaanko kovilla pakkasilla välikerrosta vai katoaako fleeceasut ja villahousut vain koulun uumeniin käyttämättömänä?

Tytön opettaja antoi vanhempainillassa syksyllä mietittävää oikeanlaisesta pukeutumisesta. Joukko pojanviikareita oli kastellut ulkona rännien alla leikkiessään kaikki housunsa. Tuleeko lapsen tunnilla kylmä läpimärissä housuissa? Entä onko pikkukalsarit jalassa kiva viettää loppupäivää? Vedenpitävyys ei siis ole huono ominaisuus vielä pikkukoululaisenkaan housuissa. Tytön luokka on onneksi suurelta osin hitsautunut yhteen jo eskarissa. Jokainen saa olla sellainen kuin on, eikä toisten mokille naureta. Ainakaan pahankurisesti. Myös suhtautuminen pukeutumiseen on hyvin vapaata. Osa lapsista haluaa pukeutua haalariin, koska se on kätevää. Itse olin varautunut siihen, ettei neiti enää suostu haalaria käyttämään. Haalariostoksille kuitenkin päädyin, kun neiti alkoi säiden kylmetessä kysellä, että missä hänen haalarinsa on.

Kerrospukeutuminen olisi toki ideaalista, mutta välitunnit ovat sen verran lyhykäisiä, ettei aikaa perusteelliseen kerrospukeutumiseen taida olla. Meillä tytöllä on kaksi talvihaalaria, joista toinen on ohuempi ja toinen paksumpi. Ulkolämpömittari kertoo, kumpi tulee käyttöön. Lisäksi koulussa tunneilla oleminen on sen verran paikallaan olevampaa kuin päiväkodissa, että myös sisävaatetusta on voinut helposti muokata säiden mukaan. Kovilla pakkasilla päälle tulee paksumpaa collegehousua, pitkähihaista aluspaitaa ja paksumpaa neuletta sekä paksut tekniset sukat. Leudoilla säillä vaatetus on asteen kevyempää; trikooleggarit, toppi ja pitkähihainen tunika sekä ohuemmat tekniset sukat. Repun sivutaskussa kulkevat mukana myös vaihtovaatteet, jos jotain perusvaatetuksesta kastuu. Tämä ei tietenkään ole välttämätöntä, mutta meillä tyttö on koululla koulupäivän jälkeen iltapäiväkerhossa noin puoli viiteen asti. Iltapäiväkerhossa ulkoillaan paljon ja haalarin punteilla on joskus taipumusta imaista vettä sisäänsä kovassa menossa.

Rukkasvalikoimasta löytyy sekä toppasormikkaita että topparukkasia. Viime vuonna käytössä olleisiin vastaaviin erona on se, että sormikkaissa ja kintaissa on lyhyemmät varret. Koulussa, kun kukaan ei ole laittamassa varsia kunnolla. Lyhyetkin varret ovat yllättävän toimivat ja suojaavat tarpeeksi rannetta.

Leudoilla säillä tyttö tarkenee toppasormikkaissa, mutta auta armias, kun pakkasta alkaa olla enemmän. Sormiraukat eivät tahdo pysyä lämpiminä sitten millään. Maanantaina pakkasen paukkuessa -15 asteteessa, neiti kotiutui koulusta Molon topparukkasissa ja sanoi narisevalla äänellä niissä olevan yksi pieni vika. "Mulla on kädet ihan kuumat ja hikiset!" No, eipä ollut tullut ainakaan kylmä. Syksyllä kelpasivat vain välikausisormikkaat, mutta nyt talvella ovat kelvanneet hyvin vielä kintaat/rukkasetkin. Vielä vuosi sitten käytössä oli paljon pidempivartisia kintaita. Itse puettuina pitkät varret jäävät kuitenkin usein kurjasti makkaralle ranteen kohdalle. Kyselin tytöltä, miten lyhyemmät varret ovat toimineet ja onko ranteita palellut. "Nää saa hyvin käsiin, kun on kiire. No ei ole ollut kylmä, usko jo!!!" Ja pakkohan se oli uskoa.

Pakkasille nahkaiset kengät villavuorella, pikkupakkasille goretex -tyypiset kengät, järjettömään vesisateeseen Vikingin lämpösaappat ja pikkusateisiin ja loskakeleihin Crocsit. Vähemmälläkin varmasti pärjää, mutta meillä tämä kenkävalikoima on nyt todettu toimivaksi.

Kenkien suhteen olemme jatkaneet melko samalla linjalla kuin päiväkodissakin. Tosin aiemmista syksyistä ja alkutalvista poiketen tämän kauden parasta antia ovat olleet Crocsin vedenpitävät saapikkaat. En todellakaan tiedä, miten olisimme pärjänneet loka-joulukuun ilman niitä, kun muut kengät eivät tainneet käydä jalassa kuin pikaisesti. Osa koululaisista solmii kengännauhojakin hienosti jo ekalla luokalla. Meillä ei sellaiseen jakseta keskittyä, joten tarranauhat rulettavat sekä nopeus ja helppous ovat valttia.

Mikä teillä on valttia pikkukoululaisten talvipukeutumisessa? Mikä on se vaate, asuste tai kenkä, joka on pelastanut kouluarjen?

Ensimmäinen viikko koululaisena ja hopeanhohtoiset alehankinnat

Tytöllä on nyt viikko koulu-uraa takana. Opettaja oli viikon puolivälissä sanonut tytölle, että harvoin näkee noin innokasta koululaista. Olenkin saattanut aamuisin koululle iloisen, omia koulutielaulujaan laulelevan pikkukoululaisen. Takaisin taas olen noutanut tytön, joka ei haluaisi lähteä kotiin millään. Onhan koulussa nyt paljon kivempaa kuin kotona. Pulpetissa istuminen on tosi coolia ja plussana kaiken päälle koulussa on myös ihan kaikki kaverit. Myös ne, joista joutui eroamaan eskarivuodeksi.

Perjantai on nykyään päivä, jolloin ei tule mitään läksyä(, joka on kuumemma ihan tylsää). Ekaluokkalaisten päivät ovat vain neljän tunnin pituisia, joten päätimmekin perjantaina hakea tytön koululta ja lähteä suoraan siitä mökille iltapäiväksi. Farkut vaihtuivat lennossa collareihin ja kiva ensimmäinen kouluviikko oli takana päin. Ihan epää on kuulemma se, ettei viikonloppuisin saa käydä koulua. Nyt täytyy kyllä huokaista helpotuksesta ja toivoa, että alkuinnostus kestää vähintään seuraavat 10-15 vuotta.

Farkut vaihtuivat koulupäivän jälkeen collareihin ja mökkeilyn rento tunnelma vei mennessään innokkaan koululaisen. Syksyn ensi merkit ovat jo ilmassa ja maassa. Ilma on aamuisin kirpeä ja kohta saa tarttua myös haravan varteen. (Tytön vaatteet: paita ja tunika Pomp de Lux, collegehousut Nova Star, saappaat Crocs)

Kesän aleostoksista en ole vielä muistaakseni ihan hirveän montaa kertaa postannut. Pääpaino aleostoksissa taisi tänä kesänä osua Pomp de Luxin suuntaan. Tein lopulta Pompille peräti neljä aletilausta. Reimalta kotiutui eilen jo toiset aurinkolasit. Ne, joista innoissani postasin, neiti unohti johonkin päin lähiötä lähes välittömästi postauksen jälkeen ja etsinnät eivät tuottaneet tulosta...

Alkusyksyyn tilasin Espritin alesta tennarit. Aitoa nahkaa ne eivät ole nähneetkään, mutta pysyvät varmaan tämän kauden ainakin ihan käyttökelpoisessa kunnossa. Vuosi sitten jo tyttö huokaili vastaavien blingbling -tennareiden perään, joten tänä vuonna iskin kynteni ajoissa kiinni. Kyseiset kengät hävisivätkin verkkokaupasta suht nopeasti tilauksen tehtyäni. Muita värejä löytyy kyllä edelleen.

Espritin bling bling tennarit syksyyn. Varren saa kivasti käännettyä ja nauhoihin ei tarvitse välttämättä koskea, koska sisäsivulla on vetoketju.

Hopean väristen Arauto Rap -nahkakenkien jäätyä pieneksi aloin katselemaan tilalle vähän vastaavia. Toiveissa oli hyvä alehinta, tarrakiinnitys ja hopea väri. Arauto Rapeissa on kapea varsi ja vetoketjukiinnitys, jotka tyttö malttamattomana koki vähän hankalaksi yhdistelmäksi. Kun Stylepitissä silmiini osui Naturinon kengät -40% alella ja tarjolla oli myös lisäalekoodi sekä ostohyvitystä, valinta oli selvä. Naturinot eivät ole ehkä se nätein vaihtoehto, mutta merkki on ilmeisen arvostettu, malli hyvä, vuori 100% villaa, rakenne on vedenkestävä ja pohja kivan joustava kävellä. Pientä mitoitustahan Naturinot ovat. Tyttö käyttää tällä hetkellä pääsääntöisesti koon 32 kenkiä, Naturinoista kotiutin koon 34, joka tuntuu hyvältä.

Naturino Rainstep. Talvi saa tulla, milloin huvittaa.

Minkälaisia kenkälöytöjä ruudun sillä puolella on tehty syksyyn ja talveen? Itse toivon nyt pääseväni vähällä, kun tytön jalka ei ole kesän aikana kasvanut kuin pari milliä eli osa viime talven ja syksyn kengistä onneksi mahtuu vielä.