Olemme suunnitelleet retkeä Suomenlinnaan jo parisen vuotta. Tänä kesänä yhteistä lomaa miehen kanssa oli vain viikko, joten matkaan oli lähdettävä heti, kun vastaan tuli ensimmäinen kaunis päivä. Mukaan kelpuutettiin myös teini sekä mummo. Ensimmäinen lämmin päivä viikkoon oli saanut myös miljoona muuta Suomenlinnankävijää liikkeelle. Moni mielenkiintoinen paikka jäi koluamatta ryysisten takia. Jos vielä joskus kohteena on Suomenlinna, valitsen päiväksi pilvisen ja kolean päivän. Sellaisen, ettei koko maailma ole haluamassa samaan aikaan katsomaan tätä ihanaa maailmanperintökohdetta.
Poltin reissussa dekolteeni. Säätiedotteiden mukaan päivästä piti tulla viileähkö ja puolipilvinen. Mukana oli siis kaulahuivi, neule ja farkkutakki. Teini suostui luopumaan takistaan, mutta neule pysyi päällä, vaikka itse hikoilin teepparissakin. Lisäksi olin ihan idiootti, kun en tajunnut, että Suomenlinnan saaret oli tarkoitus juosta nopeasti päästä päähän ja suurin tavoite oli lähteä kotimatkalle. Näin teinin mielestä.
Olimme reissussa autolla. Junakin olisi ollut loistava vaihtoehto, mutta Helsingin kaupungilla on hieno kamppis vähäpäästöisten autojen kadunvarsipysäköintiin. Vyöhykkeillä 1 ja 2 voi pysäköidä puoleen hintaan. Hybridi siis alla ja menoksi. Käveltävää tuli päivän aikana runsaasti, mutta sehän tekee vain hyvää mahamakkaroille.
