sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Häädettävät hyyryläiset - täivaara!

Tytön pää ei todellakaan kihissyt elämää, vaan näytti omaan silmääni ihan normaalilta. Tarkempi syynäys toi esiin hilseen näköisiä vaaleita munia eli saivareita lähellä päänahkaa. Täi kiinnittää munansa mieluiten niskaan ja korvien taakse, missä on sopivan lämmintä.
Täikampa. Saivareet ovat kiuksissa tiukasti kiinni eivätkä irtoa normaalissa pesussa. Huomasimme, ettei edes täikampa tehoa kaikkiin saivareisiin. 
Täisauna. Kuuma ja kuiva ilma tuhoaa täit ja saivareet parissa tunnissa. Elävät täit saattavat tuhoutua pikaisemmassakin saunotuksessa, mutta saivareet ovat sitkeämpiä.
Meille muutti joku aika sitten pään kutka. Tyttö kihnutti, rapsutti ja valitteli pään kutinaa. Ensimmäisenä mieleen tulivat tietysti täit, joten tutkin pään, mutten nähnyt mitään ihmeellistä. Käskin olla raapimatta. Kutina ja raaputtaminen jatkui, tyttö oli raapinut päälaelta päänahan aukikin parista kohdasta. Tarkistin pään, en nähnyt mitään. Vaihdettiin miedompaan shampooseen ja laitettiin päänahan hoitoainetta. Epäilin kuivaa päänahkaa. Kyhnyttäminen jatkui, niskassa hiusrajassa ja sen yläpuolella näkyi punaisia pieniä jälkiä. Tässä vaiheessa olin hoitanut tytön päänahkaa useita kertoja päänahan hoitoaineella, pesutiheyttä oli harvennettu -ihan vain, ettei päänahka kuivuisi enempää ja tottakai olin monesti tutkinut pään läheltä katsoen jonkinmoisella terveysalan ammattilaisen tutkalla. Kuvittelin, että täit näkyvät kilometrien päähän ja pää suorastaan kuhisee elämää tai ainakin valkeat munat erottuvat kuuhun asti. Olin niin väärässä!

Lopulta täit ja saivareet tytön päästä bongasi kouluterveydenhoitaja, johon otin yhteyttä hädissäni. Nykyäänhän kouluterveydenhoitajalla ei ole enää resursseja hoitaa oppilaiden arkisia terveysongelmia, mutta hän ystävällisyyttään lupasi kuitenkin katsoa tytön pään. Perjantaiaamuna sain työpaikalle karmivan puhelun. Tytön päässä ON täitä. Omaa päätäni alkoi kuumottaa välittömästi. Ällötti ja myös hävetti samaan aikaan. Miksen ollut itse niitä hyyryläisiä nähnyt, vaikka olin niin monesti katsonut?

Itse olin täysin oireeton. Soitin miehelle, että tytöllä on täitä. Hän totesi tyynesti, että hänelläkin aikoi kutittaa päätä edellisenä päivänä. Mummo ja pappa, joiden luokse tyttö pyyhältää usein koulusta, olivat myös oireettomia, mutta todennäköisiä tartunnan saaneita.

Päässä raksutti, että kenelle kaikille pitää täiasiasta ilmoittaa. Mahdollisia tartuntareittejä ja lähiviikkojen kontakteja on onneksi vain kolme. Tytön luokka, koulun iltapäiväkerho ja naapurin tyttö, (uimahalli, jäähalli, hammaslääkäri).

Perjantai-illaksi olikin sitten puuhaa. Lakanoiden pesu 60 asteessa, muiden petivaatteiden ja unikavereiden saunottaminen 80 asteessa pari tuntia. Saunaan pääsivät myös pipot ja kaulurit sekä haalarit ja takit, joita ei voi 60 asteessa pestä. Kuulokkeet muovipussitettiin, puhelimet puhdistettiin, käytössä olleet vaatteet pestiin ja pistin ne vielä varuiksi muutamaksi päiväksi karanteeniin. Harjat pesin ja pistin yöksi pakastimeen. Ja mikä tärkeintä; ensimmäinen häätöhoito kaikkien päähän tehtiin täit ja saivareet tukehduttavalla öljymäisellä häätöaineella. Yhtään elävää tai kuollutta täitä en nähnyt, mutta munia löytyi täikammalla kammatessa paljonkin. Ihan jokaisesta päästä. Täit eivät siis aina aiheuta oireita tai edes kutinaa, vaikka niitä olisikin.

Koska kaikkia munia ei päästä saa välttämättä pois ahkeralla kampaamisellakaan ja vaikka hoidon pitäisi tappaa munatkin, täytyy hoito ja koko ruljanssi uusia ensi viikonloppuna. Otimme myös käyttöön pajunkuori shampoon, jonka pitäisi säännöllisesti käytettynä ehkäistä uusia tartuntoja. Täit ovat sellaisia hyyryläisiä, joita emme enää halua. Jatkossa osaan kyllä tunnistaa ongelman nopeammin ja ymmärrän, ettei niitä pirulaisia oikeasti näe kunnolla ja munat näyttävät kammassakin välillä epäilyttävästi aivan hilseeltä.

EDIT HUOM! 19.3.2016
Kannattaa tarkistaa omalta työnantajalta jo vaikka etukäteen, että saako täiden osuessa mahdollisesti omalle kohdalle palkallisen äkillisen hoitovapaapäivän täiden pois hoitamiseksi. Ensitartunnan ja ensimmäisen hoidon jälkeen oli tarkoitus tehdä toinen hoito viikon päästä lauantaina ensimmäisestä. Perjantai aamuna kammatessani löysin kuitenkin tytön päästä elävän täin, ja koska kouluun ei suositeta täit päässä menemään ennen kuin hoito on tehty, jäin tytön kanssa kotiin  ja teimmekin häädöt ja koko muun ruljanssin jo perjantaina. Luulin, että päivä on palkallinen ja asia on ok. Täit ja kihomadot eivät kuitenkaan ole sairaus, joten päivä meni palkattomaksi. Ristiriita on olemassa, koska moraalisesti ei olisi ollut oikein laittaa lasta kouluun täiden kanssa. Itsekin halusin pääni hoitaa uudelleen ennen kuin menin töihin täitäni levittelemään.

Faktat:

Päätäi
  • -on pieni, siivetön hyönteinen, joka elää ihmisen hiuksissa ja hiuspohjassa.
  • -viihtyy parhaiten pään lämpimämmissä paikoissa; esim. korvien takana ja niskassa.
  • -ei liity huonoon hygieniaan. Päätäitä voi tulla sekä pitkiin että lyhyisiin hiuksiin, puhtaisiin tai likaisiin.
  • -käyttää ravinnokseen ihmisen verta. Syö useita kertoja päivässä.
  • -ruiskuttaa syödessään sylkeä hiuspohjaan. Tämä voi aiheuttaa kutinaa ja ärsytystä.
  • -ei kanna tarttuvia tauteja, mutta kutinasta aiheutuva raapiminen voi aiheuttaa haavoja, jotka voivat tulehtua.
  • -ei pysy elossa päivää enempää hiusten ulkopuolella.
  • -tavallinen pesu ei riitä hävittämään päätäitä, sillä se pystyy tarttumaan hiukseen ja sulkemaan hetkellisesti  hengitysaukkonsa.
  • -ei pysty hyppäämään tai lentämään, mutta ryömii hyvin nopeasti.
  • -lisääntyy nopeasti. Täinaaras voi munia jopa 10 munaa päivässä, Munia voi löytää tavallisesti hiusjuuresta,  päänahasta. Niistä on vaikea päästä eroon. Mitä nopeammin päätäi löydetään, sitä helpommin siitä pääsee eroon.
  • Lähde: http://www.paranix.fi/paataitietoa-ja-vinkkeja/faktat/


Tarkkuutta! Ja päät syyniin säännöllisin väliajoin!

Ps. Hyvää Ystävänpäivää <3

24 kommenttia:

  1. Hui! Teillä on ollut kunnon täihärdelli.
    Hyvää ystävänpäivää ❤︎

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pesin perjantaina pari koneellista ja lauantaina 4 koneellistä pyykkiä. Vähän sama fiilis kuin oksutaudissa, mutta nyt oli olo huomattavasti parempi. Onneksi täit ovat muuten harmittomia, mitä nyt äärettömän ikäviä vain.

      Hyvää ystistä kaimalle! <3

      Poista
  2. Tsemppiä täirumbaan!
    Meillä on jokaisella lapsella omat täikammat, sen verran monta täitapausta oli aikoinaan päiväkodissa. Toistaiseksi emme ole ikinä löytäneet saalista. Meillä on parikin kertaa tutkittu mikroskoopilla, että mikä tämä pieni hötyläinen on että onko hilsettä vai muna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ensimmäinen erä alkaa olla voitettuna. Nyt on hoidettu, pyykätty, saunotettu, pussitettu, pakastettu ja pistetty karanteeniin sen verran ahkeraan, että jäädään vain odottamaan seuraavaa hyökkäystä :D Pajunkuori shampookin vaikuttaa hyvältä kaikin puolin. Omat hiukseni tykkäsivät siitä kovasti, enkä tarvinut edes hoitoainetta.

      Hienoa, jos saalista ei ole tullut. Meilläkin nyt otetaan käyttöön täiden varalta ihan uudet rutiinit. Pää täytyy kammata läpi vähintään kerran kuussa! Tämä oli tosiaan eka kerta, kun salama iski tänne. Jatkossa tiedän paremmin, miten toimia.

      Meillä ei ole mikroskooppia... vaikka ammattini puolesta sellaisen voisi kuvitella koristavan joka nurkkausta :D Olisi kyllä hyvä. Suurennuslasin teho ei nimittäin joka löydöksen kohdalla ole kertonut, että mistä on kyse. Huoh!

      Poista
  3. Hyi hitto! Näitä ei kyllä kukaan kylään kaipaa.

    Ihanaa ystispäivää!!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep! Nyt tiedän, miksei meillä ole ovessa "Tervetuloa" -kylttiä :P Kaikki vieraat eivät ole todellakaan tervetulleita. Toivottavasti tämä oli ensimmäinen ja viimeinen tätä lajia :D

      Ihanaa ystispäivää sinnekin! <3

      Poista
  4. Kuulostaa tutulta. Mutta kihomatojen jälkeen täit ei enää tuntunut niin kauhealta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kihomadoilta ollaankin vältytty! Nekin on kyllä varmasti inhottavia, mutta onneksi hoidettavissa kuitenkin suht helposti. Ehkä ei enää olla niiden suhteen niin vaaravyöhykkeellä kuin tarhaikäisenä... luulisin. :)

      Poista
  5. Apua - täitä!

    Minä niin kammoan noita ihmiseen asettuvia pikkuisia öttiäisiä, vaikka se sinänsä vaarattomia ovatkin. Toistaiseksi olla vältytty (kop kop) ja apteekin estosuihketta suihkittu poikien hiuksiin aina varoituksen tultua päiväkodista tai koulusta. Täikampakin löytyy kaapista.

    Minäkin olen luullut, että täit näkyvät hyvin paljaalla silmällä ja kutisevat kamalasti. Täytyykin olla tarkkana!

    Ihan kamala rumba tuo kuvaamasi täihäätöoperaatio kaikkine saunottamisineen ja pakastamisineen. Ei sitä toivoisi kenellekään :/ Kovasti tsemppiä teille ja toivotaan, että vältytte jatkossa pajunkuorishampoon avulla näillä ikäviltä yllätyksiltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aluksi tuntui, että tässä taistellaan ihan näkymättömiä voimia vastaan, mutta nyt, kun oikeasti tajuaa, kuinka pieniä ne ovat, on alkanut nähdä niitä. Kuolleina onneksi (tai ainakin liikkumattomina kammassa).

      Kamala rumba, josta ei ilmeisesti välttämättä tarvisi tehdä näin kamalaa :D Jotenkin vain tuntuu, että sitä haluaa ottaa vimpan päälle tämän asian kanssa. Yököttää.

      Poista
  6. vinkki: kolme hoitokertaa.
    Varsinkin jos tartunta on ehtinyt kypsyä jo pitkään, ja varsinkin jos käytät noita tukehduttavia aineita.

    Minua täit puistattivat aluksi ihan hirvittävästi - sitten sain kälyltä kelpo ohjeet - hän asuu ulkomailla ja siellä suhtautuminen on vähän erilaista. Siellä ei saunoteta eikä pakasteta tekstiilejä, koska täit eivät niissä elä. Heillä ohjeistetaan vaihtamaan tyynyliinat ja pesemään käytössä olleet päähineet, ei muuta.
    (käly oli testannut asian: oli pitänyt täitarhaa purkissa ikkunalla...! eivät elä)

    Korvantaukset ja niska, juu. Ja lisäksi päälaen sivuilla, suunnilleen silmien linjassa. Siinä on yleensä superkeskittymä. (käly opetti; pitää paikkansa)

    Itse olen huomannut että kaksi käsittelyä - käsittelyvälistä ja kampaamisen huolellisuudesta riippumatta - eivät riitä (viikko on liian lyhyt väli, kaksi on liian pitkä, jotain viikon ja kymmenen päivän väliltä on paras: silloin ne jotka ovat selvinneet ensimmäisestä hengissä, ovat kuoriutuneet, mutta eivät vielä muni). Kolmannen jälkeen voi olla melko huoleti.

    Aika toimiva konsepti on kaksi käsittelyä yhdellä "myrkyllä" ja kolmas jollain toisella.

    Pajukuorishampoo on melko toimiva ratkaisu, mutta ei sekään ihan autuaaksi tee. Ja jos laittaa hoitoainetta sen perään, ei teho enää riitä.

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä ja vinkeistä! Ajattelin itsekin, että kolmella käsittelyllä edettäisiin. Hankin myös hiuksiin suihkutettavaa ja jätettävää ainetta, joka estää uusia tartuntoja. Sitä laitetaan nyt sitten tytön tukkaan aamuisin ennen kouluun lähtöä. Pajunkuorishampoo olkoot ehkäisykeino meillä vanhemmilla. Omat hiukseni tykkäsivät ko. shampoosta tosi paljon muutenkin. Hiuksista tuli tosi pehmeät.

      Jep! Noista kuvailemastasi paikoista on tehty parhaat munalöydökset.

      Poista
  7. Huh, mikä revohka! Tsemppiä seuraavaan kierrokseen! Meillä ei ole onneksi (kopkop) tällaisia epätoivottuja vieraita näkynyt, yngh, kammoan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei meilläkään mitään näkynyt :D Mutta joo, toivottavasti vältytte! Ei kivoja vieraita ollenkaan.

      Itsekin kammoan, mutta toisaalta nyt, kun niitä on ollut (haluan käyttää tätä aikamuotoa), niin suhtautuminen on vähän laantunut. Pääasia, ettei päät kuhise elämää :D

      Poista
  8. Juu, tosiaan samalta puuhalta näyttää :/ Tsemppiä teidänkin mökkiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja samoin sinne. Olisin kyllä keksinyt parempaakin puuhaa kuin täiden häätö... ja niin varmaan sinäkin!

      Poista
  9. Kurjia nuo täit. Meillä ei vielä ole noita ollut, mutta jokainen lapsiperheen vanhempi tietää, että näitä epidemioita on likipitäen joka kouluvuoden aikaan. Se on niin tuuria, kuka täitartunnan saa. Tsemppiä täitaistoon ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei meilläkään tällaista vitsausta ole ennen ollut. Luin muutama päivä sitten netistä, olisiko ollut Vauvan sivuilta mielenkiintoisen artikkelin täistä. Siinä kerrottiin, että täit ovat taas yleistyneet hurjasti, kun myrkky, jolla ne takavuosina hävitetiin on nykyään kielletty ja sillä täit todella kuolivat lähes sukupuuttoon. Artikkelissa oli myös karmivia olettamuksia siitä, etteivät saivareet tuhoudukaan niin helposti kuin on kuviteltu ja päähän suihkittavat ennaltaehkäisevät karkotteet eivät olisikaan niin tehokkaita kuin on väitetty...

      Meillä ei ole nyt taas reippaaseen viikkoon ollut mitään merkkiäkään täiden olemassaolosta ja ollaan oltu todella varovaisia ja tarkkoja. Ensi viikko on tytöllä talvilomaviikko, joten täällä mietitään, että tehdäänkö kolmatta häätöhoitoa nyt vai jäädäänkö lomaviikolle rauhassa odottelemaan, että kuoriutuuko uusia yksilöitä jostakin. Kiitos tsempeistä! Haluaisin uskoa, että voiton puolella jo ollaan.

      Poista
  10. Se on kovaa hommaa saada noi öttiäiset päistä pois. En muista että meillä olis niitä ikinä ollut, vaikka 6 lasta onkin, tuuria. Olen sun blogissa eka kertaa ja liityin lukijaksikin. Ois niin kiva jos haluaisit tulla vasta vierailulle Aurinkokujallekkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä on kyllä käynyt hyvä tuuri. Näköjään niitä voi onnistua noukkimaan yhden lapsen voiminkin... ja suurin epäilyreitti tartuntaan on tällähetkellä tytön kuulokkeet, joita on käyttänyt yhdessä useammankin kaverin kanssa.

      Tervetuloa lukijaksi. Mulla on menossa nyt sellainen hitaan bloggaamisen kausi, mutta kyllä tästä vielä noustaan :D Kävin vastavierailulla ja tykkäsin näkemästäni ja lukemastani kovasti!

      Poista
  11. Luulenpa, että neljän lapsen osalta koettu 7kertaa ja mikä rumba ja hitsin kalliita vielä nuo täimyrkyt. Viimeksi ostin ainetta joka tappaa täit ja toista joka sulkee munat, etteivät ala kuoriutumaan. Opettajalta sain myös loistovinkin eli kuumennusraudalla kävin hiukset niin juuresta kuin pystyin läpi ohuehkoina tukkoina kerrallaan ja sinne liiskaantui ja paloi kaikki munat. Zemppiä, ihan ahdistaa jo lukea tästä, sillä tiedän mikä kaamea homma tuossa on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näyttää siltä, että selvittiin kahdella hoitokerralla. Melkoisia myrkkyjä ovat nuo myrkyttömätkin täihäätöaineet. Tämä, mitä käytettiin tukehdutti täit ja esti munien kehittymisen. Aine oli lähes pelkkää mineraaliöljyä, joten voit kuvitella, miten päänahka reagoi. Melkoista hilsepainia oli pari viikkoa operaatioiden jälkeen. Päänahka ihan tukossa. Nyt alkaa helpottaa ja toivottavasti ei koskaan enää!

      Poista
  12. Huh, kyllä ovat melkoisia vitsauksia mutta aika monessa perheessä tuttuja.. meillä on vielä vältytty *koputtaa puuta* vaikka varoituksia päiväkodista ja koulusta tasaisesti satelee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ei saatu mitään varoituksia mistään. Tytön luokassakaan ei ollut kenelläkään täitä ennen meitä, joten tartuntatie on todennäköisesti kaverilta luokan ulkopuolelta. Harmi, etteivät kertoneet meille asiasta rehellisesti, jolloin olisivat itsekin välttyneet uudelta tartunnalta, joka sitten heille meni meiltä. Täit ovat inhottava asia, mutta tartunnasta ei pitäisi häpeillä kertoa. Siten tartuntatiet saataisiin heti poikki.

      Poista

Kommentit ovat blogin suola ja sokeri :) Kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...