Ella ja kaverit teatterissa

Me olemme nyt kunnostautuneet kulttuurin saralla ja innostuneena kävimme tytön kanssa jo toista kertaa teatterissa tänä syksynä. Meidän kuukauden takaisesta teatterireissusta voi lukea täältä. Tällä kertaa kelpuutimme myös mummon mukaan ja suuntasimme katsomaan Tampereen Komediateatteriin  Ella ja kaverit teatterissa -näytelmää, joka on Suomen teatteriopiston tuotantoa ja näyttelijät ovat näyttelijäntyön jatkolinjalaisia.

Kuva lainattu: http://www.komediateatteri.fi/ohjelmisto/ella-ja-kaverit-teatterissa

Olemme tytön kanssa lukeneet useamman Timo Parvelan Ella -sarjan kirjoista ja näytelmässä olikin paljon tuttuja kohtauksia erityisesti sarjan toisesta kirjasta. Itselläni ei ollut näytelmän suhteen mitään ennakko-odotuksia, mutta yllätyin todella positiivisesti. Näytelmä oli hauska, todella vauhdikas ja viihdyttävä myös aikuisen näkökulmasta katsottuna. Näyttelijät olivat oikeasti paneutuneet rooleihinsa ja hahmot heräsivät henkiin persoonallisuuksineen ihan uudessa valossa. Näytelmän suositusikä on 3+ ja olin yllättynyt, miten hienosti katsomon pienimmätkin jaksoivat seurata ja tapittaa lavan tapahtumasumaa.

Tästä eteenpäin postaus sisältää pientä spoilausta Ellan ja kavereiden toilailuista. Älä siis jatka lukemista, jos tarkoitus on mennä kyseistä esitystä katsomaan...

Ella, joka on kirjasarjan kertoja, toimii myös näytelmässä kertojana. Näyttämön laidalla on "laite", jolla Ella (tai katsomosta joku pikkukatsoja) pysäyttää välillä näytelmän tapahtumat. Laitteella voi myös kelata tapahtumia kulkemaan vaikka takaperin pikakelauksella tai hiljentää kaverilaumasta lähtevää älämölöä... Vauhtia ja hullutuksia ei siis tästä näytelmästä puutu. Itse nauroin eniten esityksen kohdalle, jossa Ellan luokka matkusti junalla Tampereelle teatteriin katsomaan Punahilkka -näytelmää. Kuten arvata saattaa, junamatkasta ei puutu jännitystä eikä toilailuja. Ihan parasta on näytteijöiden paneutuminen ylivilkkaiden ja yliuteliaiden touhumaakareiden rooleihin. Omat kikatusrefleksini alkoivat toimia viimeistään siinä kohdassa, jossa Pate jäi päästään kiinni junan penkkiin. Niin, tai siinä, kun Pate könyää kesken Punahilkkanäytelmän lavalle ja varastaa koko shown... tai oikeastaan jo siinä, kun Samppa alkaa pillittää ensimmäisen kerran tai vastaavasti Pukari uhoamaan. Tiinan enkelinsiivet ovat myös ihan mahtavat -ja tiesittekö, että joulukuvaelma voi olla oikeasti vauhdikas ja humoristinen, kunhan vain Ella ja kaverit ovat vauhdissa.

Kuva lainattu: https://www.facebook.com/tampereenkomediateatteri

Reiluun tuntiin Ellaa ja kavereita mahtuu väliaikoineen aivan mahdottomasti tapahtumia, naurua ja elämyksiä. Jos haluaa yllättyä iloisesti ja saada hymyn korviin saakka pitkäksi aikaa, niin en voi muuta kuin suositella. Viisi tähteä!

Mitähän näytelmää sitä seuraavaksi menisi katsomaan neidin kanssa?