Syysmietteitä, osa 2

Se siitä välivaiheesta sitten! Kesän sairauslomat, kesäloma ja kolmen viikon työttömyys vaihtuivat menneellä viikolla rytinällä työelämään paluuseen ja karuun arkeen. Sitä on nyt puettava joka aamu päälleen arjen tummansiniset ja opeteltava roppakaupalla uusia toimintatapoja.

Myrkyllisen kaunis arki koitti jälleen.

Uusi arki koitti myös tytölle, kun en olekaan enää aamuisin saattamassa kouluun ja hakemassa heti koulun päätyttyä. Onneksi isukilla on liukuvampi työaika aamusta ja papalla mahdollisuus hakea tyttöä iltapäiväkerhosta vähän aiemmin. Mitään äkkishokkeja ei siis olla koettu ja neitikin on sopeutunut uusiin kuvioihin todella luontevasti. Tyttö on ollut jopa ihmeellisen onnellinen uudesta työpaikastani. Stressasinkohan asiasta sittenkin tietämättäni? Mieheltä sain kyllä jo palautetta, että olin paljon mukavampi ihminen kotirouvana. Myös sillä pienellä seikalla, että kotihommat olivat pääsääntöisesti hoidossa jo hänen töistä palattuaan saattaa myös olla vaikutusta mielipiteeseen.

Sieltä se puskee itsensä väkisin läpi vaikka sammaleesta.

Eilen piipahdimme vielä tämän syksyn viimeisen kerran mökillä grillaamassa. Itse pyörin taas tuttuun tapaan kamera kaulassa kuvailemassa syksyn ihmeitä. Tyttö ei tarjennut tulla ulos mökistä ollenkaan. Ihmeellistä se olikin, että alle tunnin ajomatkan päässä mökillä ilma oli yli 5 astetta kylmempää kuin palatessamme kaupunkiin. Talvitelat on nyt jokatapauksessa kaivettu esille ja lumi saa tulla milloin huvittaa. Arki pyörii, koska sen on pyörittävä.

Blogin arkeen työelämään paluuni vaikuttaa varmasti siten, etten ehdi päivittää blogia enää kuin maksimissaan pari- kolme kertaa viikossa. Yritys on kuitenkin kova ja postaustoiveitakin saa esittää. Tarkoitus on edelleen myös seurata ahkerasti kanssabloggaajien edesottamuksia.

Mukavaa syksyn jatkoa!