lauantai 14. syyskuuta 2013

Selkäpiitä karmiva koulumuistelo

Nyt, kun neiti kuusivuotias on onnistuneesti suorittanut esikouluaan jo kuukauden verran, ovat ajatukset alkaneet väkisinkin hiipiä koulun aloitukseen. Koulu on varmasti muuttunut aikalailla siitä, mitä se olis silloin, kun itse kouluni aloitin vuonna 1988. Tässä eräänä päivänä mieleen tulvahti kuitenkin karmiva koulumuisto ihan ensimmäisen luokan alkumetreiltä. Nykyään sekin muisto kuitenkin jo hihityttää aikalailla.

Itsellänihän on fanaattinen taipumus pitää kirjat siisteinä. Niihin ei saa piirtää, kirjoittaa, käsitellä huolimattomasti ja niin edelleen. Omasta lapsuudestanihan on säästynyt tytöllekin paljon satukirjoja todella priimassa kunnossa (eivät tosin ole sitä enää). Tästä kirjasiisteysfanaattisuudestani johtuenhan meillä ei esimerkiksi harrasteta kirjaston kirjoja juuri ollenkaan. Ne ovat mielestäni pääosin epäsiistejä, haisevia ja näistä syistä siis vähintäänkin iltalukemiseksi kelpaamattomia.

Ekalla luokalla Aapinen oli suuri juttu. Suojelin sitä kuin tärkeintä aarrettani. Itku meinasi päästä, kun ensimmäisen lukutehtäväni päätteksi opettaja tuli ja lättäsi leimasimellaan armaan Aapiseni sivulle kukkoleiman merkkaamaan hyvin suoritettua tapahtumaa. Teki mieli jatkossa mokailla ja esittää huonoa, ettei tarvitsisi leimoja enää ottaa vastaan. Kilttinä tyttönä olin kuitenkin kuuliainen ja kärsin leimoja sivu sivulta Aapisen hamaan loppuun saakka.
Siistihän tuo leima on, mutta pilaa puhtaan kokonaisuuden.
Mieleen juolahti toinenkin koulumuisto ekalta luokalta, mutta jätetään nyt kertomatta, että tuli seikkailtua yksi päivä koulussa pelkässä paidassa ja karmivan punaisissa sukkahousuissa. Ei kannata päästää isi-ihmisiä vastaamaan pukeutumisesta. Ne heittävät sisähousut hattuhyllylle lähteissä, kun eihän haalarin kanssa tarvitse lämpimillä välihousuja...

Mukavaa viikonloppua! Onko teillä karmivia koulumuistoja?

14 kommenttia:

  1. Hih, yleensähän ne leimat ja tarrat ja hymynaamat on haluttua tavaraa :D

    Tää ei ehkä ole mikään trauma, mutta jäänyt vaan mieleen, kun oon aina ollut hyvä kielissä, ja sitten kolmannella luokalla kun alkoi se englanti, niin joku poika mule lällätti, että etpä tiiä mitä tarkoittaa kiss my ass - no tiesin kyllä mitä tarkoitti, mutta kilttinä tyttönä voinut sellaista ääneen sanoa :D Että ärrrrsytti :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe! Mä en olisi kyllä kolmannella tiennyt, mitä moinen edes tarkoittaa. Olin todella surkea kielissä muutenkin. Hävetti, kun kaikki muut tiesivät paljon yksittäisiä sanoja ja lauseita ja mua ei kiinnostanut pätkän vertaa :D

      Poista
  2. Mulla ei muita muistoja koulusta olekkaan kuin karmivia! :D Parasta oli aina kun sain todistuksen käteen ja pääs lomille! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih! No näin jälkeenpäin muisteltuna, aika monetkin asiat koulussa olivat karmivia :D Toisethan näkevät koulusta painajaisuniakin. Itsekin olen nähnyt muutaman kerran koulu-unta, mutten sitä ihan painajaiseksi luokittelisi kuitenkaan.

      Poista
  3. Hauska tuo pukeutumisepisodi (silloin ei varmaan tosiaan ollut) :D
    Ei, ei tosiaan kannata antaa miesten pukea lapsia..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sukkiksissa pomppiminen on ihan ok, jos on kolme tai neljä, mutta koululaisesta se tuntui tosi nololta :D Sain ruokailun ajaksi koulukaverilta lainaan pinen hameen, ettei tarvinnut nolona kaikille vähissä vaatteissa näyttäytyä. Meillä vastaan lapsen vaatetuksesta vain ja ainoastaan minä :D

      Poista
  4. Voi, noi ihanat leimat ala-asteelta <3! Mut enpä oo koskaan tajunnu että ne jollekin voikin olla huono juttu, vaikka itsellenikin oli kirjojen siisteys tärkee juttu.
    Olipa kumma muuten että oon pudonnut sun blogger-lukijoista yhtäkkiä pois! No mutta, asia korjattu :)! Välillä tekniikan kanssa saa olla ihmeissään :)..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai ne leimat itsellenikin olivat ihan ok sitten, kun alkujärkytyksestä pääsin.

      Jossain vaiheessa lukijoita tippui pois kourallinen ja olin ihmeissäni, että mitä tuli kirjoitettua, kun porukka läks :D Ilmeisesti kyse oli siis kuitenkin teknisestä murheesta.

      Poista
  5. Haa nyt uskallan tunnustaa mun kirjastokirjafobian :D Mulla on kans omat kirjat aina ollut siistejä enkä tykännyt edes koulukirjoihin tehdä mitään merkintöjä. Lapsena ja nuorena luin tosi paljon, joten kirjaston kirjat oli ahkerassa käytössä. Sen jälkeen ei tullut vuosiin käytyä kirjastossa ja nykyään ne on mun mielestä ällöjä, kun kaikkien ihmisten bakteerit on niissä kirjoissa ja lehdissä :D Tiedän, et mua katsotaan kieroon mut näin meillä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että muillakin on samanlaista kirjastonkirja -kammoa kuin mullakin :D Mä en ymmärrä, miten kirjoista tulee niin ällöttäviä ja haisevia. Eli näin meilläkin! Tiedän, että mun täytyis ryhdistäytyä ja alkaa käyttää tyttöäkin kirjastossa, että tottuisi sielä asioimaan, mutta yök. Ei pysty :D

      Poista
  6. Hihhih, ihanan kamalat muistot sinulla. Mulla ei nyt leikkaa, ihme, pitäis olla jo nukkumassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Onneksi koulut on nyt mun osalta ainakin toistaseks lusittu :D

      Poista
  7. Meillä koulussa varmaan ensimmäisen vuoden joulujuhlassa opettaja keksi, että minun piti esittää tonttua kahden muun pojan kanssa. Asu oli tietysti punaiset sukkahousut ja punainen paita. Kun itsellä ei juuri sattunut olemaan punaisia sukkahousuja, ne lainattiin saman kokoiselta luokan tytöltä. Arvaa hävettikö pientä poikaa hyppiä punaisissa sukkahousuissa koko koulun oppilaiden ja vanhempien edessä.

    VastaaPoista

Kommentit ovat blogin suola ja sokeri :) Kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...