Kultaako aika muistot? Luukku 21 - 24

Joulukorttikuvauksen hankaluutta on tässä joulun alla ihmetelty monessakin eri blogissa. Yhden kuvattavan kanssa onnistumisprosentti on heti tuplat kahteen lapseen verrattuna, mutta varsinkin pieni (yksikin) kuvattava voi olla vaikea saada nauramaan juuri oikealla hetkellä. Ilmeen onnistuttua, tonttulakki onkin kiepsahtanut kuvassa huonosti tai kuolavana ilmestyt kuin tyhjästä poskelle kiiltelemään, pulautuksista nyt puhumattakaan... Pikkujuttuja, mutta todella häiritseviä täydellisen joulukorttikuvan metsästäjälle.

Meillä joulukorttien lähettely lopetettiin jo muistaakseni neljä vuotta sitten. Toisten muistaminen jouluna on kiva ja kaunis ajatus, mutta itselläni nimen omaan tuo muistaminen tuottaa ongelmia. En muista koskaan hankkia kortteja ajoissa. Jos on kortteja jemmassa, postimerkkejä nyt en ainakaan muista hankkia ajoissa, ja jos on jostain syystä postimerkkejä, niin kukaan ei muista viedä kortteja postilaatikkoon. Parempi siis unohtaa koko muistaminen ja pahoitella sitten jälkikäteen omaa muistamattomuuttaan...

Tytön ensimmäisinä jouluina meiltä kuitenkin lähti seuraavanlaiset joulukortit läheisten ja ystävien piironkien laatikoita koristamaan.

"Syökää kanaa, syökää kanaa!"

Näiden kuvien myötä toivotan kaikille oikein ihanaa ja rauhallista joulun aikaa!

Ei ihan vielä rauhoittuu nyt joulun viettoon, vaikkei joulu nyt ihan vielä olekaan. Palataan astialle taas välipäivinä, jolloin päästään sitten arpomaan myös hiiripariskunnalle uusi koti. Jollet ole vielä osallistunut arvontaan, niin klikkailehan itsesi arvontapostaukseen oikealla yläviistossa olevassa kuvalinkistä. Arvontaan voi osallistua 25.12 asti.