Lankalauantai

Hiljainen lauantai. Tosin luulen, että kaupoissa ei ole kovin hiljaista tänään. Siellä taistellaan leivistä, munista ja hamstrataan mämmiä... Onhan syöminen ihmisen tärkein pääelinkeino.

Meillä ei pääsiäistä vietetä mitenkään erityisesti. Ei hiljennytä, eikä edes paastota pitkäperjantaina. Lankalauantain punainen (musta) lankakin taitaa olla hukassa. Pääsiäispäivinä emme laita lammasta, mutta pääsiäismunia syömme ja rairuohon muistanemme kastella. Pääsiäinen merkitsee meille ihanaa lepohetkeä ja arjesta pääsemistä edes hetkeksi. Pääsiäisestä saa luvan alkaa myös kevät. Toppavaatetta ja muuta talvivarustetta tarvitaan ehkä vielä jonkun aikaa, mutta symboloihan rairuohokin itsessään jo kevään heräämistä.

Mukavaa, rauhaisaa ja levollista pääsiäisen aikaa!

Ehtihän se meidänkin ruoho itää, vaikka kylvettiinkin viime tingassa.

Uuden aikakauden bonussysteemi

Liityin joku aika sitten mukaan Ostohyvitys.fi -sivustoon. Tein sen ihan hetken mielijohteesta ja ajatuksella, ettei se mitään ota, jollei annakaan. Vaikka suurimmaksi osaksi shoppailenkin pienissä kotimaisissa lastenvaateputiikeissa, huomasin tänään yllätyksekseni, että Ostohyvitystäkin on kertynyt jo toista kymppiä. Kun hyvitystä on kertynyt vähintään 15 euroa, pääsen tilittämään kertyneet bonukset suoraan tililleni. Ei hullumpi diili! Paljon shoppailevalle Ostohyvitystä voi kertyä pienessä ajassa paljonkin ja tämä kaikki tietysti normaalien alekoodien ja alen lisäksi, joista Ostohyvityssivu muuten myös vinkkaa kivasti.

Itse latasin selaimeeni vielä selainlisäosan, joka muistuttaa aina, kun pyörin nettikaupassa, josta on mahdollista saada Ostohyvitystä. Jos päädyn ostamaan jotakin, täytyy vain muistaa linkata kauppaan Ostohyvitys -sivuston kautta, jolloin saan automaattisesti kauppakohtaisen Ostohyvityksen ostoksistani. Suorastaan nerokasta!

Ostohyvitystä on mahdollista saada vaikka kuinka monesta nettikaupasta. Itselleni päätös liittyä oli helppo, kun näin listassa monen monta tuttua netissä toimivaa putiikkia, esimerkiksi Brandos, Boozt, CDON.com, ON24, Anton & Nina, Reima verkkokauppa, Nelly, Sokos, Prisma, Lekmer, Zalando, Spartoo, Stadium, Crocs... ja paljon muita. Taidan jatkossa hoitaa myös lehtitilaukseni Ostohyvitys -sivuston kautta.

Pari hassua ja tarpeellista ostosta takana Ostohyvitystä hyödyntäen ja olen kerryttänyt bonusta jo toista kymppiä.

Itse olen innoissani ja jopa positiivisen yllättynyt tästä ostobonusjutusta. Jos haluat mukaan ja 5 euroa alkusaldoa Ostohyvitykseen, voit liittyä mukaan suosittelulinkistäni: http://www.ostohyvitys.fi/suosittelu/1292716  

Suomeen on syntynyt viimeaikoina myös muita ostobonusta samalla periaattella antavia yrityksiä, mutta Ostohyvitys.fi on se ensimmäinen Suomessa.

Ps. Tarkoitus ei ollut mainostaa, mutta mainos tästä taisi tulla. Olen vain niin innoissani :)
Pps. En osannut sitten päättää kummat kumpparit Kavatit vai Crocsit, joten tilasin molemmat.

Reilut Keenit kesäksi

Tytöllä oli käytössä viime kesänä umpikärkiset sandaalit ja ne olivat aivan huiput potkupyöräilyssä ja muissa varpaat vaaraan saattavissa urheilulajeissa. Jokusia viikkoja sitten bongasin netistä Keen -merkkiset vaellussandaalit ja vielä, kun L-E omassa blogissaan haaveksi (ja kasvatti ne lopulta vielä kiinni blogilapsensa jalkoihin) samoista sandaaleista, päätin itsekin tilata Keenit tytölle. Voitin lisäksi fb:ssa 50 e lahjakortin Spartooseen, joten käytännössä Keenit eivät edes maksaneet mitään.

Hankaluudeksi osoittautui sandaalien koko. Keeneistä ei valmisteta ollenkaan kokoa 32, joka olisi ollut ilmeisesti tytön koko. Valitsin siis koon 33, joka on lestiltään tytölle vähän liian leveä. Varpaan ja sandaalin kärjen väliin jää kasvunvaraa noin sentti, mikä on mielestäni ihan ok. Sandaalikeleihinkin on matkaa kuitenkin vielä vähintään pari kuukautta. Tyttöä pieni väljyys ei ainakaan sovittaessa haitannut. Pakkohan tuon jalkaterän kasvunkin on jossain vaiheessa tasoittua, joten hyvällä tsäkällä nämä menevät vielä kesällä 2014?

Vähän on leveä lesti Keenissä tytön jalkaan. Koko 31 olisi ollut pituudeltaan 0.8 cm lyhyempi. Olisiko se koko ollut sopivampi vai jopa liian nafti pituudessa? Leveneekö lesti juuri kokojen siirtyessä 31:stä 33:meen?

Tilasin Spartoosta samalla kesäksi myös peruslenkkarit (Skechers), jotka osoittautuivat ihanan keveiksi. Lenkkarien valinnassa suositeltiin ottamaan kokoa pienempi koko, mitä tällähetkellä on käytössä ja valitsin koon 31. Lenkkari on lestiltään kapeampi ja sopi tytön jalkaan kuin valettu.

Tytön mielestä kesä saa tulla, kun kengätkin ovat jo (melkein) valmiina. KesäKeeneistä nyt puhumattakaan.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Onko koolla väliä? Pieni suklaamuna vertailu

Eilen Cittarissa kävi kuhina munalaarin ympärillä. Enkä puhu nyt kananmunista, vaan pääsiäisen suklaaherkuista. Tarttuipa herkkulaarista meillekin muna poikineen ja siitä se sitten lähti: Pieni leikkimielinen suklaamunavertailu.

Hello Kitty muna hajosi tuusannuuskaksi jo kauppakassissa, mutta se nousi silti yhdeksi meidän suosikiksemme. Suklaa oli makeaa ja maistuvaa. Itse en niin välitä valkosuklaasta, mutta tavallisen maitosuklaan seurana se menee hyvinkin.

Rölli munaa neiti ei olisi halunnut testata ensin ollenkaan, mutta käytännössä muna maistui lähes samalta kuin Hello Kitty -munakin. Lelu ei herättänyt neidissä kummoista kiinnostusta, eikä edes isukki saanut hyrrää pyörimään kunnolla.

Minttu Peikko yllätysmuna oli täysin uusi tuttavuus. Suklaa oli omaan makuuni jopa liian minttuinen. Ehdottomasti hauskimmaksi testausmunaksi tämä silti nousi, sillä tytön mielestä muna sopii parhaiten sellaisille, joiden henki haisee pahalta. Lelua ei saanut kokoon edes isukki, joka ilmeisesti jätti aikanaan insinööriopintonsa kesken lelun kokoamisen kannalta kriittisessä vaiheessa...

Kinder ja Mignon kuuluvat kauppojen valikoimiin käytännössä ympäri vuoden. Melkoisia joka sään munia siis. Oma suosikkini on ehdottomasti Mignon, joka on suomalaista käsityötä. Varsinainen suklaamunahan Mignon ei kuitenkaan ole. Se on mantelipähkinänougatia. Nam!

Fazerin Pupuneidin muna ja Angry Birds -muna ovat käytännössä samaa tavaraa. Vain foliokuori ja lelu erottavat ne toisistaan. Nämä munat ovat kooltaan aiemmin testattuja munia suurempia (ja myös hintavampia). Suklaa ei todellakaan ole nähnyt Fazerin sinistä edes kaukaa, mutta sen maku on silti tuttu saksassa valmistetuista suklaakalentereista.

Summa summarum. Iso ei ole aina parhaan makuinen. Täytyy muistaa myös, että pienet munat saa parhaiten piiloon munanpiilotusleikissä. Testin perusteella monet munat sisältävät nykyään valkosuklaata, joka ei ole huono asia makean ystävien kannalta. Suklaa valmistetaan pitkälti sokerista ja rasvasta, joten kyllä näitä syö ennen kuin selkäänsä ottaa.

Mikä on sinun suosikkisi?

Mukavaa Palmusunnuntaita!

MiniQ -lahjakorttien voittajat on arvottu!

Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua kaikille! MiniQ -lahjakorttiarvonnan arvat on tarkistettu ja arvonta suoritettu. Kiitos runsaslukuisesta arvontaan osallistumisesta! Kiitokset myös ihanalle MiniQ:lle, joka mahdollisti arvonnan järjestämisen.

Voittajat ovat siis Hanna, titti ja Kala. Isot onnittelut teille! Pistäkääs minulle sähköpostia, että saatte lahjakorttikoodinne mahdollisimman pian!

Arvonnan suoritin tälläkin kerralla tylsästi random.org -sivustolla. Tässä vielä todistusaineistoa arvonnan suorittamisesta:

Kiitos!

Pakkomielle -Leap on täällä

Pakkohan se oli tämänkin äipän tarttua Cittarin lastenvaatetarjoukseen (-30%) ja vaikka livekaupassa ei Reiman vaaleanpunaista Leapia näkynytkään, löytyi se silti verkkokaupan puolelta. Kiitos vain Miiman anonyymille lukijalle, joka oli vinkannut Citymarketin myyvän jopa kevään uutuuksia hyvällä alella. Meillä oli tulevaksi syksyksi tilaa yhdelle välikausitakille ja Reiman Leap ehti muodostua jo jonkinmoiseksi pakkomiellehankinnaksi. Luulin tosin, että näin hyvää alea saisi odotella kesään saakka... Muutenkin pointsit kotiin Cittarin verkkokaupalle: Ilmainen toimitus noutopisteeseen kesti kolme arkipäivää ja tuotteet on mahdollista ostaa laskulle, joka toimitetaan perästä.

Leap -takin kuosi on kevysti kiiltelevä ja denim -tyyppinen. Vesipylväs 3000 mm, joten vettäkin takki pitää jonkin verran. Kulutustakin takin pitäisi kestää kivasti. Leapin koosta on ollut juttua monessakin eri blogissa. Meille Leap kotiutui koossa 122 cm ja totesin sen ihan pidettäväksi jo nyt keväällä tuolle meidän tulevalle eskarilaiselle, joka talven kotimittauksessa sai pituustulokseksi 110,5 cm. Neidillä on pitkät raajat ja rakenteeltaan hän on (huonosti syövä) hoikkis. Vertasin takkia meillä ennestään oleviin 122 cm takkeihin. Toinen takki on Reiman omaa viime kevään mallistoa ja toinen Ticketin toppatakki. Leap vastasi leveydeltään ja pituudeltaan hyvin Reiman viimevuotista, mutta hiha on resorinmitan lyhyempi. Sama tulos Ticketin toppatakkiin verrattuna sillä erolla, että toppa oli toki vähän reilumpi myös leveydeltään. Eli mitään suuria heittoja ei koossa ole ainakaan näillä vähän isoimmilla senttiluvuilla.

Alla Reiman viime kevään mallistoa oleva vk takki ja päällä Leap. Molemmat koossa 122 cm.

Alla Ticketin toppatakki (otetaan käyttöön ensi talvena) ja päällä Reiman Leap. Molemmat ovat koossa 122 cm.

Näissä kuvissa sävy luonnolliseen natsaa parhaiten kuin ylemmissä kuvissa. Leapin sisäpuoli on verkkokangasta, hihojen sisäpuoli on sileää kangasta. Takkiin saa kiinnitettyä myös Reiman fleecen neppareilla. Kivaa mallia hihoihin tuo oikean puoleisessa kuvassa näkyvät ompeleet hihassa kyynärpään kohdalla.

Neidillä oli eilen rankka päivä päiväkodissa. Pari postausta alempaa voi lukea syyn. Kirjoitustaidosta ei aina seuraa pelkästään positiivisia asioita. Kotona rangaistuksena neiti ei saanut pelata Little big Planet2:sta ja sekös vasta koville ottikin. Takki oli tytön mielestä ihana, mutta "sovittaminen on vielä tylsempää kuin se, ettei tee mitään!!!" Outo kommentti neidiltä, joka yleensä alkaa heti poseerata kameran nähdessään. Jos joku on ihmetellyt tytön ainaisen iloisia ilmeitä sovituskuvissa niin nyt seuraa jotain hyvin tyylistä poikkeavaa:

Leapin kaulus maistuu hyvältä... Takki on takaa mielestäni hyvän mittainen (pidempi kuin edestä). Sovituskuvassa tytöllä on takin alla vain ohut paita. Kiva yksityiskohta ovat heijastavat vetoketjun vetimet. Myös pitkän vetoketjun vierustalla koko matmalla kulkee heijastinnauha. Eivät huonoja yksityiskohtia ollenkaan.

Ps. Muistakaa, että MiniQ -lahjakorttien arvontan ehtii osallistua vielä tänään!

Muistutus arvonnasta!

Vielä olisi torstai aikaa osallistua MiniQ -lahjakorttien arvontaan. Arvonta suoritetaan loppuviikosta, todennäköisesti viikonloppuna. Arvontapostaukseen pääsee klikkaamalla alla olevaa arvontabanneria.

Lisäksi on ihan pakko hehkuttaa, että MiniQ verkkokauppaan on saapunut juuri kuormallinen Aarrekidin uusia Salaiperäinen laakso -vaatteita. Sanoisinko, että suorastaan ihastuttavan salaperäisiä... Salaperäinen laakso -kuosi löytyy niin topeista, T-paidoista, pipoista, pitkähihaisista, mekoista, legginsseistä kuin bodyistakin. Jokaiselle jotakin.

Kuva: www.miniq.fi

"Ihan harjoittelin vaan"

Tänään päiväkodista kotiutui isukin matkassa katuvaisen näköinen tyttönen. Tiedusteluuni siitä, mitä ihmettä on tapahtunut sain vastauksesi: "Ihan harjoittelin vaan kirjoittamista". Tyttö oli ensin aamupäiväulkoilun aikana kirjoitellut kakka-pissa-peppu -osaston sanoja lumeen ja vaikka asiasta oli huomautettu, kirjoittelu oli jatkunut kynän voimin sisällä paperille.

Kyselin tytöltä, että ketä näillä sanoilla oli tarkoitus huvittaa, sillä tytön mukaan ryhmässä on vain pari lukutaitoista hänen lisäkseen ja heistäkin toinen on hoidossa vain parina päivänä viikossa. Ketään kaveria ei ollut kuulemma naurattanut (tätä äippää nauratti kyllä). Tyttö näytti niin katuvaiselta, että oli pakko vähän pehmentää tilannetta nauramalla. Vannotin tyttöä kirjoittelemaan jatkossa ainoastaan tyylikkäämpiä sanoja ja sain lupauksen. Taatusti ei olisi naurattanut, jos tytön kirjoittelemat sanat olisivat olleet astetta järeämpiä...

Olihan tämän tyyppinen kirjoittelu ihan odotettavissa oleva asia. Täytyy kuitenkin muistaa, että joskus parhaiten oppii virheiden kautta. Tuskin katuvainen neitonen enää toiste jää kiinni alatyylisten sanojen kirjoittelusta. Neiti on tällä hetkellä muutenkin kovin tarkka huomauttamaan, jos esimerkiksi itseltäni lipsahtaa jokin kirosana tai edes sen tapainen.

Elokuvailta Helinän seurassa (ei sisällä spoilausta)

Harvoin meillä ehditään arkena elokuvailtaa viettää, mutta jostakin syystä tänään niin kuitenkin tapahtui. Uusi Helinä-Keiju ja Siipien salaisuus -elokuva on lojunut olohuoneen lipaston päällä jo pari viikkoa. Tyttö halusi säästää sen mahdolliseen sairastupapäivään (kop, kop) tai edes johonkin viikonloppuun. Sairastupaa ei olla onneksi jouduttu hetkeen pystyttämään ja viikonloputkin ovat olleet niin aurinkoisia, ettei ole leffan katselu ollut mielessä päällimmäisenä. Arkileffailta siis yllätti täysin. Kaapista ei löytynyt edes maissinjyviä popcorneja varten, mutta eivätkös rusinat nyt ole melkein sama asia?

Mikäs sen parempaa olisi kuin vetää iltakuudelta yökkäri päälle ja käpertyä sohvannurkkaan? Aiemmat Helinä-Keiju elokuvat ovat olleet kivoja, mutta tuntui, että tämän uutuuden ääressä viihtyi tyttökin parhaiten. Ei ollut liian jännittäviä kohtauksia, elokuva on sallittu kaiken ikäisille, eikä juontakaan ole turhaan pitkitetty. Elokuva kestää reilun tunnin. Taisi tulla itsellänikin tippa linssiin yhdessä (tai parissa) kohdassa.

Helinä ja Talvililja koristava uutuuselokuvan kantta.

Litsis lätsis, kumpparipohdintoja

Uuuuh, iihana somelainen talvi. En nimittäin muista, koska neidillä olisi viimeksi olleet jalassa talveksi hankitut (Viking) talvikumisaappaat. Omia Crocsilta hankkimiani talvisaappaitani en ole käyttänyt vielä kertaakaan... ja vielä tässä, kun kauan tätä asiaa siunailen, niin johan sitä räntää alkaa tulemaan joka tuutista.

Fakta on kuitenkin se, että kevääksi ja kesäksi pitäisi tytölle uudet kumpparit jälleen hankkia. Viime kesäiset Nokian Viklat saattaisivat ehkä säkällä vielä mennä keväällä, mutten tajua, mitä niille viime kesänä tapahtui. Ne alkoivat nimittäin haista aivan järkyttävälle. Vaikka syy tuskin on saappaissa itsessään (epäilen hajupommia), ei kiitos silti enää sellaisia! Kevyemmät kumpparivaihtoehdot ovat alkaneet kiinnostaa ja kaipailisinkin teidän kokemuksianne.

Kavatin Regn -kumpparit on valmistettu kierrätettävästä täysvaletusta kevytkumista. Kuinka kevyttä kevytkumi oikeasti on? Sanomattakin on siis selvää, etten ole törmännyt kyseisiin Kavateihin livenä missään. Saappaiden sisäpinta on tekstiiliä, joten siinä mielessä ne muistuttavat Crocsin kumppareita enemmän perinteisiä sadesään lätsyttelyjalkineita. Crocsin kumppareissa mietityttää eniten juuri se, että hiostavatko ne jalkoja liikaa tekstiilisisustan puuttuessa. Toisaalta taas tekstiilivuoraus kuivuu kastuessaan kaemmin...

Koot mietityttävät myös. Kavatin saappaista olen nähnyt kaksi toisistaan poikkeavaa sisämittataulukkoa. Crocsin kumppareista sisämittoja ei osannut sanoa edes liveliikkeen myyjä, kun viime viikonloppuna talsin -20% alekupongin kanssa asiaa ostomielessä tiedustelemaan. Helpointa olisi tietysti ottaa tyttö mukaan sovittelukierrokselle, mutta toisaalta olen huomannut, että neiti saattaa sanoa sopiviksi sellaisiakin kenkiä, jotka sitä eivät taatusti ole.

Entä väri? Pinkki on jo niin nähty. Keltainen on arka, turkoosia neiti ei välttämättä hyväksy ja tumma violetti taas ei oikein natsaa keväällä käytössä oleviin asusteisiin. Tämän valinnan voisin oikeasti sysätä tytölle itselleen... joskin tiedän värivalintansa kaikesta huolimatta olevan: PINKKI.

Kevään villi kortti! Kuva: www.ipanainen.fi

Kevään villi kortti taitaa olla Splatsit. Johan nimikin kertoo, että kyseisillä saappailla voisi olla kiva splatsia lätäkköön, kiipeillä puissa ja tehdä kaikkea muutakin, mitä normaalit ja kankeat saappaat jalassa on vaikea tehdä. Nämä ovat Suomessa varmaankin sen verran uusi juttu, ettei kokemusta esimerkiksi kestävyydestä ja muista ominaisuuksista ole vielä juurikaan. Kovasti näyttävät kyllä hauskoilta jalkineilta.

Apuva! Millaiset saappaat teille tulee ja miksi?

Keltaista, tällä kertaa POMPdeLUXilta

Kerroinko jo, että hurahdettuani johonkin, hurahdan ilmeisen perusteellisesti. Tein tietysti Pomp de Luxin verkkokaupan avauduttua 7. päivä heti tilauksen, ja siis aivan täydellisesti keltaiseen hurahtaneen tilauksen. Yllätyksekseni tilaamieni vaatteiden määrä ei lähtenyt lapasesta ollenkaan, vaan tilasin vain sen, mitä olin ennalta ajatellut meidän oikeasti tarvitsevan. Syksyn mallistonhan me skippasimme kokonaan sen synkänpuoleisen värimaailman takia. Kevätmallisto sen sijaan pursuilee keväisiä ja kesäisiä kauniita värisävyjä. Tykkään! Keltainen nousi kuitenkin meillä nyt kaikista ihanista sävyistä ykköseksi.

Viime kevään mallistosta (tosin vasta alesta) tein Pompille ensitilaukseni ja silloin totesin merkin kokojen olevan jokseenkin niukahkoja tai korkeintaan hyvin kokoaan vastaavia. Silloin tein tilauksen vaatteista koossa 110/116 cm. Kyseiset vaatteet mahtuvat tytölle edelleen, mutta esim. pitkähihainen paita tuntuu hoikalla (n.110 cm) tytöllä aika timmiltä, joten päädyin nyt rohkeasti kokoon 122/128 cm. Elisabeth topin ja Stella tunikan ja Allyson uimapuvun kohdalla valinta osuikin suhteellisen hyvin nappiin, mutta tällä kertaa ainakin paita (Dothea LS) olikin reilumpaa mitoitusta varsinkin hihojen osalta. Toisaalta voihan hihoja aina kääntää ja onpahan ainakin paidalla varaa vähän kutistua pesussa, kuten mielestäni ainakin viime kevään malliston paidalle pääsi käymään.

Pitkähihaisen paidan hihat ovat ainakin riittävän pitkät ja paita muutenkin vielä reilu. Elisabeth toppi näyttää kuvassa ehkä reilummalta kuin oikeasti onkaan. Topin ja tunikan (kuvassa alla) lintukuviot ilahduttivat kovasti tyttöä ja täytyy myöntää, että äitiä myös.

Stella tunika oli tämän kevään the vaate, joka oli pakko saada. Tunika on vielä vähän reilu, mutta istuu kuitenkin hartioista nätisti ja on ihan pidettävä jo nyt.

Allyson uimapuku pääsi yllättäen ensimmäisenä tositoimiin uimahalliin jo tänään, kun tyttö kävi harjoittelemassa uimaliikkeitä mummon kanssa. Koko 122/128 on vain hiukan reilu. Sopii pidettäväksi jo nyt ja menee varmasti koko kesän. Kuva: http://www.pompdelux.com/fi_FI/girl/swimwear

Positiivista oli tänä vuonna se, että tilaus saapui lähiSiwaan tasan viikon päästä tilauksesta. Viime vuonna tilauksia (tein 2 kpl) sai odotella noin kaksi viikkoa tilauspäivästä lukien.

Ps. Blogissani on käynnissä arvonta, käyhän nappaamassa itsellesi arpoja, jollet ole sitä vielä tehnyt!

Arvonta, voita MiniQ -lahjakortti!

Enää ei valitettavasti voi arvontaan osallistua. Arvonta on suoritettu ja voittajat tavoitettu. Kiitos!

Sain mahdollisuuden järjestää MiniQ:n kanssa yhteistyössä arvonnan, jossa on peräti KOLME voittajaa! Hienoa!
Arvontaan voivat osallistua kaikki (anonyymit, muistakaa erottuva nimimerkki). Ilmoita myös, monellako arvalla olet mukana arvonnassa! Arvottavana on siis 3 kappaletta 15 euron arvoista lahjakorttikoodia MiniQ verkkokauppaan.

• 1 arvan saat jättämällä tähän postaukseen kommentin, jossa kerrot, mihin hankintaan käyttäisit tässä arvonnassa mahdollisesti voittamasi lahjakortin (voit vaikka linkittää). www.miniq.fi
• 1 lisäarvan saat, kun käyt tykkäämässä/tykkäät  MiniQ:n facebook -sivusta.
• 1 lisäarvan saat myös, jos olet virallisesti lukijana tämän blogin lukijapaneelissa. Saat toki liittyä myös arvonnan aikana.
• 1 lisäarvan saat, jos linkität arvonnan omaan blogiisi tai esim. facebookkiin arvonnan ajaksi. Voit käyttää yllä olevaa kuvaa!

Yhteensä on siis mahdollisuus tienata huikeat neljä arpaa!

MiniQ:n laajasta valikoimasta löytyy vaikka mitä aina Bola -koruista kerhoreppuihin ja leluihin, lastenvaatteista nyt puhumattakaan. Valikoima kattaa lähes kaikki meidänkin suosikkimerkit. Kannattaa siis käydä kurkkimassa! MiniQ oli ensimmäinen lastenvaatteisiin erikoistunut nettikauppa, josta aikoinaan tein tilauksen. Nykyäänkin tarkistan varsinkin uutuudet ja outletin säännöllisesti.

Meille kotiutui tänään MiniQ:sta paketti, josta kuoriutui Molo Kidsin Igor black vk -rukkaset (6/8) ja Mini Rodinin harmaa flamingomekko (116/122). Mekko on ihanan pehmeää materiaalia ja välikausirukkaset saivat  kiireiseltä neidiltä myös hyväksynnän. Kumpikin kokovalinta osui aivan nappiin keväällä 6 vuotta täyttävälle neitokaiselle.

Tilasin tytölle MiniQ:sta Molon vk rukkaset, joita tyttö sovitti vauhdissa "kivat, kivat, kivat!"

Heti päikystä kotiutumisen ja ruokailun jälkeen oli pakko saada kokeilla Mini Rodinin flamingomekkoa, joka kolahti tänään postiluukkuun MiniQ:sta yhdessä Molon rukkasten kanssa. "Äiti, saanko pitää tätä koko illan?"

Onnea arvontaan! Voittajia peräänkuulutetaan arvonnan jälkeen viikon verran, jonka jälkeen mahdolliset kodittomat palkinnot arvotaan uudelleen. Kannattaa jättää siis sähköpostiosoite arvontakommenttiin, jos vierailet blogissani vain satunnaisesti.

Onks äippää näkyny?

Meillä vietetään ilmeisesti jotain sekavien lausuhdusten viikkoa.

Tyttö tiedusteli eilen illalla isukilta, että "onks äippä iltavuorossa, kun sitä ei oo näkyny?" Myönnetään, taisin jumittua koneelle hetkeksi, (no okei, pitkäksi hetkeksi) ruokailun päätteeksi. En voinut kuitenkaan olla nauramatta tytön hajamielisyydelle. Juurihan me olimme syöneet ja samalla jutelleet päivän kulusta yhdessä pöydän ääressä.

Tänään oli sitten minun vuoroni sekoilla. Olemme luvanneet tytölle keväällä Hoplop -synttärit, jos peukun imeminen loppuu NYT. Purenta on jo seurannassa ja kaikki konstit alkavat olla kokeiltuna. Tänään jouduin taas muistuttamaan tyttöä asiasta sohvalla TV:tä tuijottaessamme: "Muista, ettet saa niitä Hoplop -syndejä, jollet lopeta tuota tupakan polttamista!" Huh, aika nopea hyppy teinivuosiin... Tyttöä sekoiluni kyllä nauratti kovasti.

"Onks äippä iltavuorossa, kun sitä ei oo näkyny?" Tytöllä on päällään Molo suosikkipaitansa (MiniQ).

Sitten seuraa ihana sekoilu. Tilasin nimittäin tytölle Silverjunglen alesta violetit lapaset kokoa 5. Älkää kertoko tytölle, mutta lapaset ovat omiin kätösiini täsmälleen sopivat ja niin ihanat, etten annakaan niitä tytölle. Kjäh, kjäh! Se parhaiten nauraa, joka viimeksi käkättää.

Pimeässä otettu kuva vääristää sävyjä. Lapaset ovat kuitenkin kauniin violettiset ja niissä on sisällä fleecevuori. Ja kyllä, itselläni on lyhyet nakkisormet ja pieni vauvanyrkki.

Tulevan eskarilaisen työnurkkaus

Meillä on neiti näihin päiviin asti askarrellut, piirrellyt, maalannut ja muovaillut ahkerasti keittiön pöydän ääressä (voi pöytä parkaa). Yksi keittiön alakaapistoista täyttyi hiljalleen paperista, värikynistä ja muusta askartelusilpusta. Aloin kokea tuskaa siitä, ettei meidän perheen antiviherpeukalon kukkaruukutkaan enää mahdu säilytykseen mihinkään tytön silppujen vallatessa kaappitilaa siellä kaikkein pyhimmässä. Jotain oli keksittävä ja kouluiänkin lähestyessä uhkaavasti, päätimme alkaa metsästää tytölle koulupöytää.

Seitsemän epäonnistunutta reissua Ikeaan ja pari vielä epäonnistuneempaa reissua pariin muuhun huonekaluliikkeeseen toivat hien pintaan. Parista turhan korkealentoisesta vaatimuksesta luovuttuani, tytön huoneeseen kotiutui todella jykevä täysvalkoinen pöytä lopulta sieltä kaikkien rakastamasta Ikeasta. Pöydän molemminpuoliset kaapit osoittautuivat todella tilaviksi ja keskellä olevaan laatikkoon saa aarteet näppärästi piilotettua. Pinkki tuoli tarttui hätäratkaisuna mukaan niin ikään Ikeasta ja se oli tytön mielestä nappi valinta (vaikka isukki päästelikin ärräpäitä sitä kootessaan).

Mummo toi jo tytön pöydälle pääsiäisrekvisiittaa. Vanha läppärini löysi paikan myös tytön pöydältä, vaikka tällä hetkellä tietokoneella räplääminen ei niin kiinnostakaan (enää).

Vielä pitäisi löytää jostakin kiva ja kunnollinen valaisin tytön pöydälle ja pöydänreunaan kiinnitettäväksi. Hyviä vinkkejä otetaan vastaan! Tyttö haluaisi (ehkä) pinkin lampun. Itse kelpuuttaisin ehkä jotain muutakin. Muumiverhot olisi tarkoitus myös kevään tai kesän aikana päivittää uusiin. Ehkä jotain keveämpää, mutta leikkisää. Ehkä jotain värikästä, mutta pehmeää. Ehkä katselemme Muumiverhoja vielä tovin. Ehkä.

Hiiriarvonnan voittaja

Kiitos kaikille ihanille arvontaan osallistujille onnitteluista, ideoista ja mukavasta palautteesta. Virtuaalihali teille kaikille! Ei ihan vielä on nyt virallisesti 1-vuotias taapero.

Arvoin Maileg magneettihiirulaiset aamusella isukin valvovan silmän alla. Aina ei voittaakseen tarvitse kuin yhden onnekkaan arvan niiden kaikkien reilun sadan arvan joukossa.

Hiiret halajavat roikkumaan magneettia sisältävien raajojensa avulla jääkaapin tai pakastimen oveen Elina Eliinan luona!

Voittaja on siis Elina Eliina! Onnittelut! Laitatko yhteystietosi viikon sisään minulle ei.ihan.viela@gmail.com, jotta saan hiiret lähtemään postin matkassa luoksesi.

Onnittelut voittajalle ja isot kiitokset kaikille osallistuneille!

Kevättalven aurinkoa ja jälleen haaveillaan (MiniQ)

Juu. Aurinkolasit olivat päässä, mutta olivat kuulemma koko ajan huurussa. Tarviiko sitä sillälailla riehua jatkuvasti?

Aurinko paistaa ja lunta sataa, taitaa tulla kevät. Haaveilu kevät/kesäkamppeista jatkuu siis. Tällä kertaa kokosin kollaasia yhteistyökumppanin eli MiniQ:n valikoimista. Kauppaan on saapunut jo kuormittain kevätuutta. Houkuti, houkuti... meillekin on tulossa MiniQ:sta jotain kivaa Molon vk -rukkasten lisäksi. Arvaatko, mitä?

Molo tekee tämän äiti-ihmisen ihan vauhkoksi (hehe). Voisin kotiuttaa melkein kaikki tyttömäiset kuosit.

Pipoja ja huiveja joka lähtöön, voiko näitä muka olla kuolaamatta?

Haaveilu on kivaa ja alkaa vähän tuntua siltä, että kesäksi täytyy vielä kotiuttaa ainakin Moloa ja Maxomorraa. Vaikka yritän kuinka päästä pinkkikaudesta eroon, taidan tykätä silti eniten tuosta Maxomorran kruunukuosista...

Ostolakko on todellakin ohitse

Nyt jälkeenpäin ajateltuna aloin miettiä, että olikohan helmikuisessa ostolakossa mitään järkeä. Viime päivinä olen nimittäin tykittänyt tilausta sisään sinne sun tänne. Tulossa on kaikkea tarpeellista (ja toki myös mielihaluja) ja listahan ehti venyä aika pitkäksi kuukauden hampaiden kiristelyn aikana.

Listalle oli kertynyt:
- Välikausikengät
- Parit välikausirukkaset
- Kesäkenkiä
- Perusjuttuja kesään ja kevääseen (laaja käsite on aina toimiva ostolistalla).
- Jotain kivaa Mini Rodinilta
- Jotain kivaa ja keltaista Pomp de Luxilta
- Mustia leggareita (rikki menneiden tilalle)

Paketteja on siis tulossa ReimaShopista, Silverjunglelta, MiniQ:sta, Pomp de Luxilta, Lindexiltä ja Spartoosta. Ja minä, kun luulin, että ostolakko opettaisi ja antaisi ihmiselle edes jotakin itsehillinnän tapaista.

Reiman paketti ehti perille ensimmäisenä. Meillä ei ole koskaan ollut Reiman välikausikintaita ja facebookin testikuvien innoittamana halusin meille ehdottomasti sellaiset täksi kevääksi kotiuttaa. Aloin vain huolestua omasta lisääntyneestä käytännöllisyydestani, sillä meille tulee tänä keväänä vain mustia kintaita. MUSTIA! Mustat ovat tytön kevään kengätkin. MUSTAT! Olin jo tilaamassa tämän kevään uutuuskenkiä, kunnes huomasin, että outletissa oli hyvin kokoja jäljellä myös viime vuoden lähes vastaavista kengistä ja hintakin kohdillaan. Viime vuoden kengissä on tarroissa vähän "timantteja", jotka tyttö oitis noteerasi. Timanttien loisteessa ei mustakaan näytä yhtään synkältä.

Reimatecin lämpimiksikin tituleeratut vk kengät saivat tytöltä hyväksynnän, eikä vähiten timanttien takia. Aiemmin ovat kelvanneet vain pinkit tai lilat kenkulit.

Reimatec+ vk-kintaat yllättivät notkeudellaan. Ensituntuma ilahdutti. Koko 3 on tytölle juuri sopivan passeli kevätleikkeihin. Meille on tulossa myös Molon vk-kintaat MiniQ:sta. En malta odottaa, että pääsen vertailemaan...

Ps. Koska paketteja on tuloillaan, on tuloillaan myös ostospostauksia. Sori!

Muistakaas arvonta! Huominen vielä aikaa osallistua. (Jotain pinkkiä piti saada tähänkin postaukseen).

Viherantipiiper -päivitys

Siitä on jo aikaa, kun olen viimeksi postaillut antiviherpeukalojuttuja. Täytyy kyllä sanoa, että olen alkanut edistyä kastelukannun käytössä, sillä meillä on tapahtunut kasvimurhia viimeisen puolen vuoden aikana harvinaisen vähän. Vähän on suhteellinen käsite, sillä syksysellä multiin päässeistä kiinanruusun pistokkaista toinen otti ja kuoli pystyyn jo ennen joulua. Toinen sinnittelee vielä elämästään lievästi sanottuna äärirajoilla... Kerroinko jo, että tapoin myös pari tulilatvaa ja joulutähden?

Olenko minä rikkaruoho, kun viihdyn?

Joulun alla meille kotiutui isukin valitsema jouluruusu, joka osoittautui harvineisen haastavaksi kukkaseksi kaikessa hauraudessaan. Joka toinen päivä jouluruusu osoitti mieltään valumalla surkean näköisenä ruukun kulkiä pitkin. Puolenkymmentä vesikannuelvytystä auttoi, mutta eräänä päivänä kasvi delasi kertakaikkisen lopullisesti. Jotain kummallista kuitenkin tapahtui, kun perkasin kuivuneet ja varisevat kukat varsineen roska-astian uumeniin. Mullasta pilkisti jotakin uutta ja raikkaan vihreää. Epäilen uutta kasvia rikkaruohoksi, sillä se on pärjännyt kertaakaan kuukahtamatta hoidossani jo parisen kuukautta. Olkoot sitten mikä tahansa, tykkään siitä, etten ole saanut sitä vielä(kään) hengiltä.

Täällä viikolla huomasin tikapuukasvin saaneen perheenlisäystä. Hihkuin onnesta, sillä vauvoja on peräti kolme kappaletta. Hihkuminen tosin loppui lyhyeen, kun aloin muistella kuvion vaikuttavan turhan tutulta. Edellinen tikapuukasvini innostui myös lisääntymään ahkerasti ja ruukun käytyä ahtaaksi vaihdoin koko helahoidon isompaan ruukkuun. Tein kaiken ihan vain todetakseni, että "herrasväki" protestoi muuttoon hitaalla kärsimystaistelulla, joka päätyi kuolemaan. Murhaksi en sitä myönnä, koska tarkoitusperäni olivat ainoastaan hyvät.

Tikapuukasvin vauvat (keskellä).

Ps. Tuulialle tiedoksi, että Apostolinmiekka on kasvanut kovasti ja voi todella hyvin paikallaan tikapuukasvin vieressä. Sitkeä kaveri!

Arvontamuistutus!

Vielä ehtii hyvin osallistua suloisten Maileg magneettihiirten arvontaan. Nämä veikeät hiirulaiset viihtyvät mainiosti vaikkapa jääkaapin ovessa. Arvontapostaukseen pääset klikkaamalla hiirten kuvaa alla:

http://eiihanviela.blogspot.fi/2013/02/ei-ihan-viela-mutta-kohta-ei-ihan-viela.html

Hiphop osallistumaan ja sunnuntaina kannattaa kurkkia, voititko! Mukavaa loppuviikkoa!

Sokerinen hääpäivä

Meillä oli isukin... tai tässä postauksessa käytänkin isukista nimitystä mies. Jotenkin vain tuntuu hassulta tohkeilla olevansa naimisissa isukin kanssa.

Meillä oli miehen kanssa eilen sokerihääpäivä. Nyt käynnistyy siis se paljon puhuttu ja pelätty seitsemäs ja kriisien täyttämä avioliittovuosi. Mitenkäs sitä voisikaan paremmin juhlistaa kuin käymällä elokuvissa ja katsomalla nimenomaan 21 tapaa pilata avioliitto. Hupsista keikkaa! Miehen mielestä minä muistutan elokuvan hahmoista eniten Pamela Tolan esittämää (aivan loistavaa) ripustautujaa. No, olenhan sentään edes säälittävän hauska, jollen muuta. Mieheni taas on aina niin 0% läsnäoleva arjessamme, että kyllä hänkin elokuvasta itsensä bongasi. Suhteellamme ja avioliitollamme on edessä siis loistava tulevaisuus?

Valitsimme elokuvan hääpäivä -teeman mukaisesti, vaikka mies oli kyllä sitä mieltä, että teemaan sopiva elokuva olisi ollut myös Hobitti. Suorastaan säälittävä kommentti mieheltä, jonka vaimo lähti elokuviin sentään korkeimmissa talvikenkäkoroissaan.

21 tapaa pilata avioliitto. Armi Toivanen ja Riku Nieminen. Kuva: http://www.finnkino.fi/Event/299439/

Elokuvan jälkeen mies halusi syömään pizzeriaan ja minä pihvipaikkaan. Sankka lumipyry ja täynnä oleva kompromissiravintola tosin vesittivät suunnitelmia. Hääpäivän parasta antia elokuvan lisäksi oli kuitenkin se, että pääsin hypistelemään Reiman vaaleanpunaista Leap -takkia livenä Anttilassa. Sen takia meinasimme kyllä myöhästyä elokuvasta... ja Subista saa ihan hyvää hääpäiväruokaa. Varsinkin, jos on juuri elokuvissa mättänyt posket ympyriäisenä karkkimässyä kitusten täydeltä. Sopii muuten sekin sokerihääpäivän -teemaan.

Möller Pikkukalat uivat suuhun

Mekin pääsimme buzzaamaan Möller Omega-3 Pikkukaloja. Tartuin tilaisuuteen innokkaasti, sillä Pikkukalat kuuluvat meidän jokapäiväiseen elämäämme jo muutenkin.

Kiinnostuin omega-3 -rasvahapoista parisen vuotta sitten, kun päiväkodista alkoi tulla lähes päivittäin palautetta siitä, että tyttö hermostuu ja kiukustuu todella helposti. Lisäksi kiukkukohtaukset kestivät niin pitkään, että esimerkiksi ulkoilu saattoi mennä täysin huutamiseen. Rauhoittumisen jälkeen tyttö ei ehtinyt enää leikkiä ulkona ja sisälle meno ruokki täten helposti uutta kiukustumista. Olin kuullut, että omega -rasvahapot voisivat olla avuksi ja meillä testattiinkin puolen kymmentä tuotetta vaihtelevalla menestyksellä ennen kuin Möller Omega-3 Pikkukalat löytyivät jäädäkseen. Sattumaa tai ei, muutama viikko säännöllisen Pikkulojen nauttimisen jälkeen palaute kiukkukohtauksista väheni ja loppui hiljalleen kokonaan. Toki tyttö on edelleen temperamenttinen ja näyttää helposti tunteensa, mutta kiukku ei enää vie mukanaan tuntikausiksi.

Iloiset ja oranssit hedelmältä maistuvat Omega-3 Pikkukalat uivat päivittäin tytön suuhun. Kalat ovat pehmeitä ja purtavia, ne eivät sisällä keinotekoisia väri- tai makeutusaineita, eivätkä säilöntäaineita.

Omega-3- rasvahapot ovat elimistölle välttämättömiä, mutta elimistö ei osaa valmistaa niitä itse. Omega-3-rasvahapot ovat tärkeitä sydämelle, aivoille ja näkökyvylle. Pikkukalat sisältävät lisäksi myös D3-vitamiinia, joka auttaa lihasten ja luuston sekä hampaiden kasvamisessa ja rakentumisessa. D-vitamiini on tärkeä aine myös elimistön vastustuskyvylle. Pikkukalat maistuvat hedelmäiselle ja meillä niiden makuun ei ole kyllästytty, vaikka monet muut vitamiinituotteet ovat jääneet syömättä juuri siitä syystä, että "ne eivät enää maistu hyvältä". Pikkukalat on makeutettu ksylitolilla ja sorbitolilla. Lisätietoja Möllerin tuotevalikoimasta löytyy osoitteesta www.moller.fi.

Mölleri Omega-3 Pikkukaloja otetaan kaksi päivässä. Ne sisältävät yhteensä 400 mg omega-3 rasvahappoja, joista DHA 135 mg ja EPA 205 mg. D3-vitamiinia on 10 mikrogrammaa. Pakkaus sisältää 45 Pikkukalaa ja kalat soveltuvat koko perheen käytettäviksi.

Kevätenergiaa on helppo ammentaa Pikkukalapaketista. Meillä neiti tietää, että kaloja saa ottaa 2 päivässä ja on innokkaasti muistuttamassa, jos päivittäinen kala-annos meinaa jäädä ottamatta. Pikkukaloista sormet saattavat jäädä vähän rasvaisiksi, mutta se ei tyttöä häiritse. Buzzauksen innoittamana päätin kokeilla pikkukaloja myös itse, vaikka yleensä Omega -tuotteita käytettyäni olen maistanut kalaöljyiset maut suussani pitkin päivää. Pikkukalojen kohdalla näin ei kuitenkaan käynyt.

Möller Omega-3 Pikkukaloja myydään apteekeissa ja markettien luontaistuotehyllyissä.

Pikkukalat suorastaan uivat suuhun.

Mikä / Kuka on Buzzador?

Buzzadoriksi ryhtynyt henkilö saa profiiliinsa sopivia kampanjakutsuja ja päässee halutessaan testaamaan tuotteita ja kertomaan kokemuksistaan muille. Buzzaaminen on siis tavallaan tuotteiden suosittelua tai suusta suuhun markkinointia. Testaaminen on kivaa ja innostavaa! Haluatko mukaan? Lue lisää täältä.

Voita 24 tuumainen Jopo!

Möller täyttää tänä vuonna huikeat 85 vuotta ja juhlavuoden kunniaksi on käynnissä suuri kilpailu. Joka toinen viikko arvotaan vintage-kuosinen Jopo-pyörä. Kilpailuun voi osallistua Möllerin omalla kilpailusivulla esimerkiksi kertomalla parhaan Möller -tarinasi.