sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Esittelyssä positiivisten pettymysten boxi


Kun kuulin, että heinäkuun LivBox tulee olemaan täynnä kotimaisia tuotteita, päätin postata pitkästä aikaa tököteistä. LivBox on siis kuukausittainen yllätyspaketti, joka sisältää kosmetiikkaa. Osa tuotteista on yleensä matka- tai näytekokoisia. LivBoxin ideana on tietysti yllättää tilaajansa joka kuukausi, mutta tuoda samalla testattavaksi sellaisia tuotteita, joita ei välttämättä itse keksisi ostaa kokeiluun. Eniten olen ollut iloissani joistakin kalliimmista kosmetiikkatuotteista, joita en ole raaskinut täysikokoisena testiin ostaa, mutta kuitenkin olen ihastunut ja kyseiset tuotteet ovat nykyään käytössäni jatkuvasti. Tällaisia ovat esimerkiksi Dermalogican öljyputsari Precleanse ja kuorinta Daily microfoliant. LivBoxin ansiosta löysin myös monen vuoden tauon jälkeen uudelleen uudistuneet Lumenen tuotteet. LivBoxia on syyttäminen myös siitä, etten enää halua meikata ilman primeriä, käytän säännöllisesti hiusöljyjä, kylpyhuoneesta löytyy erilaista shampoota joka lähtöön ja niin edelleen.
Heinäkuun LivBox oli kotimaisten tuotteiden ylläriboxi.
Heinäkuun boxi oli siis odotettu kotimaisten tuotteiden ja brändien boxi, joka kuitenkin tuotti itselleni ja monelle muullekin suuren harmistuksen. Suoraan sanottuna odotin enemmän jotakin kesäistä niin kuin aurinkovoidetta tai edes after sun -voidetta. Itse en auringon palvonnasta varsinaisesti piittaa, mutta sen verran kesäloman alussa aurinko paisteli, että ehdin jo käräyttää vähän toista olkapäätäni. Etukäteen oli tiedossa, että yksi tuote on Lemon Juice & Glyserinelta ja toinen Elivolta. Nämä kuultuani arvasin, että ainakin käsivoide on tulossa kesäkäsiä hellimään. Toivoin, että boxissa olisi ollut jonkun tuntemattomamman kotimaisen merkin tuote ja ainakin yksi täysikokoinen meikkituote kesäkasvoille. Olin niin väärässä. Kaikki merkit olivat ennalta tuttuja ja meikkituotteetkin testerikoossa.

MSCHICin Mineral primer sekä Natural Beauty Foundation olivat näytekoossa ja lisäksi Livboxilla oltiin mokailtu monitasoisesti, jolloin Mineral Primer oli pakattu liian suureen tuubiin näytemäärään nähden. Loistava asiakaspalvelu ja nopea pettymykseen reagointi kuitenkin tuotti tulosta ja LivBox hyvittää pettymyksen ihan mukavalla tavalla tilaajilleen.

MSCHIC on kotimainen meikkibrändi, jonka tuotteita ei käsittääkseni kuitenkaan valmisteta kotimaassa. Alkupettymyksen jälkeen kokeilin kyseisen merkin tuotteita innokkaasti ja yllätyin iloisesti. Mineral Primer on todella riittoisa ja hieno tuote, joka tekee tehtävänsä. Meikkipohjasta tulee todella hieno ja kuulas, mutta kuitenkin kiiltelemätön. Tykästyin kovasti myös meikkivoiteeseen, joka on todella kevyt. Tuote on hajusteeton ja parabeeniton, levittyy todella vaivattomasti luoden ihosta kuulaan näköisen. Boxista tupsahti itselleni testiin myös omalle iholleni täydellinen sävy, Porcelain 0N. Näillä tuotteilla tehdystä meikistä on pakkelointi todella kaukana. Näiden testereiden jälkeen jäinkin siis kaipaamaan ainoastaan alekoodia, jolla saisin ostaa kyseiset tuotteet itselleni edullisesti täysikokoisina.

Testerinä boxissa tulivat myös pari Vuokkosten sidettä sekä Herbinan Aqua Spa raikastava vartaloemulsiouutuus. Voin kertoa rakkauteni Vuokkosia kohtaan kyllä ihan testaamattakin. Äidiksi tulon jälkeen kotimaisuus, luonnonmateriaalit ja tuoksuttomuus nousivat todella tärkeiksi seikoiksi kuukautishygieniassa. Muilta merkeiltä samanlaisia arvoja ei löydy ja toki kotimaisuus on aina myös plussaa.

Herbinan vartalovoide on mukavan kevyt kesävoide, joka tuoksuu miedosti raikkaalle, imeytyy nopeasti, mutta kosteuttaa mukavasti erityisesti sisältämänsä kookosöljyn ansiosta. Sisältää myös lummeuutetta ja kookosvettä. Tuotteen tuoksu on kuitenkin niin mieto, etten pysty erottelemaan siitä mitään näistä.

Käsivoidetta arvasin boxista löytyvän jo etukäteen, mutta ollakseni ihan rehellinen, toivoin sen tulevan Lemon Juice & Glyserineltä enkä Elivolta. Elivon Arganöljy -käsivoide kuitenkin yllätti positiivisesti. Käsivoiteen tuoksu on miedon pähkinäinen ja lopputoloksena on ihanan pehmeät kädet. Levittäessä voide tuntuu hetken aikaa omissa käsissäni tahmaiselta, mutta voide kuitenkin imeytyy nopeasti ja tahmaisuus poistuu. Luulen, että sujautan voiteen käsilaukkuuni, jossa se on aina mukana ja käyttövalmiina karheiden käsieni pelastajana.

Vartalovoide putkahti boxista täytenä yllätyksenä. Eikä vähiten sen takia, että juuri kesäuussahan LivBox tarjoili suihkutettavaa vartalovoidetta Vaselinelta. Lemon Juice & Glyserineltä tuli boxeissa kaikenkaikkiaan kolmea eri tuotetta tilaajille; jalkavoide, vartalovoide tai suihkussa käytettävä hoitovoide. Omaan boxiini olisin toivonut livahtaneen jälkimmäisen. Erittäin kuivalle iholle suunnattu puuvillan siemenöljyä säsältävä vartalovoide ei kuitenkaan tunnu hassummalta sekään. Tuotteen mieto tuoksu sai hyväksynnän myös mieheltäni, joka ei pidä siitä, että käyttämäni voiteet tuoksuvat kuulemma liian voimakkailta tai liikaa perusvoiteelta. Voide imeytyy nopeasti ja tuntuu iholla hyvältä. Taisin muutamassa päivässä tulla jo riippuvaiseksi säännöllisestä rasvailusta.

Herbinan tuotetta en suoraan sanottuna osannut epäillä löytyvän heinäkuun boxista. Enemmänkin veikkasin Dermosiliä tai Biozelliä, XZ:aa tai vaikka Four Reasonsia. Nimittäin joku kesäinen UV:suojalla varustettu hiushoitosuihke tai shampoo olisi ollut ihan tervetullut. Viime kesänäkin LivBoxista tuli  Herbinan vartalosuihke, joka tosin oli tuoksultaan sellainen (vannabemansikka), että se päätyi vessan raikastussuihkeeksi. Tämän kesän sininen Blue Lagoon on astetta hienostuneempi ja kehittyneempi raikas tuoksu. Voin ihan oikeasti suihkia sitä vartalolleni ja todella tykkään sen tuoksusta.

Pitkäaikaistilaajille LivBoxista löytyy välillä kivoja ylläreitä. Tällä kerralla yllätyksenä oli Desing by Ivana Helsinki, perinteinen Vitalis. Purkin avattuani sain pari kylmää värettä selkäpiihin. Jostain kaukaa lapsuudesta tuli takauma siitä, että tarhantädit vetelivät Vitalista lasten naamoihin pakkasella. Kotona meillä ei Vitalista harrastettu. Vitalis on kuitenkin tuoksuaan lukuunottamatta ihan parasta, mitä huulilleen voi laittaa. Se soveltuu myös auringon polttamalle iholle, kynsinauhoille, karheille kantapäille sekä ihottumille. Vitalis sisältää luonnonvahoja ja öljyjä, kuten meholäisvahaa ja lanoliinia. Voiteen vesi on korvattu glyseriinillä, joten kosteutusteho on taattu. Eipä jää käyttämättä tämäkään.

Miltä tämä positiivisten pettymysten boxi vaikuttaa? Löytyykö suosikkeja?

maanantai 4. heinäkuuta 2016

Kesä, loma, kesäloma

Lomalla ihan parasta on se, ettei tarvitse herätä aamulla kellonsoittoon. Ei ole kiire mihinkään. Aamupalan saa syödä sitten, kun vatsa oikeasti antaa siihen luvan. Arkiaamuina aamupala pitää vetää kitusiin nopeasti heti kuuden jälkeen, vaikka vatsa kakookin vastaan. Ennen kaikkea lomalla saa käyttää aikaansa siihen, mistä on kiinnostunut ja mitä haluaa oikeasti tehdä. Toki töissäkin on kivaa ja joskus sitä ihan oikeasti innostuukin työasioista, mutta sitten tulee se mutta. Jos toimeentulo olisi taattu jollakin muulla keinolla, jättäisin oravanpyörän taakseni ja tekisin asioita omaan tahtiini. Jostakin syystä seuraava mieleeni tullut ajatus oli, etten ehkä saisi koskaan mitään aikaiseksi, mutta se ei nyt ole onneksi asian pointtina. Lomalla on mukavaa. Piste.
Reilu viikko mukavan rentoa lomailua takana. Ei stressaavia lähtöjä. Ei järjetöntä pakkaamista, vaan hitaita aamuja kotona. Pieniä retkiä ja reissuja kameran kanssa sinne sun tänne. Mökkeilyä, leijan lennätystä, Särkänniemeä, retkiä arboretumiin, rantailua, stand upia ala Leikola, hyvää ruokaa ulkona ja grillailua mökillä. Aurinkoa, sadetta, hyttysiä, paarmoja, pörriäisiä, kukkia...

Tänä kesänä Särkänniemen huvittelupäivä sattui säiden puolesta ihan mahdottoman hyvälle päivälle. Aika meni kuin siivillä ja tyttökin rohkaistui taas parin vuoden mamoilun jälkeen kokeilemaan uusia laitteita. Itsehän en ole mikään puhumaan mamoilusta, kun uskallan mennä lähinnä vain hitaasti liikkuviin Kantti x kantti autoihin, Taikajokeen, Vauhtimatoon ja Koskiseikkailuun. Lapsena olin sentään vähän rohkeampi. Tamperelaisina Särkänniemi kuuluu meillä kuitenkin niihin pakollisiin ja odotetuimpiin käyntikohteisiin kesäloman aikana.

Kesälomalla ei saisi ajatella vielä syksyä, mutta sen verran olen eteenpäin katsonut, että ilmoitin tytön Classicin salibandykouluun. Ensi syksynä ei enää ole mahdollisuutta koulun iltapäiväkerhotoimintaan, joten harrastuksille on nyt ensimmäistä kertaa todellista tilausta. Tähän asti harrastukset ovat olleet pienimuotoisia, kuten uimakoulu ja englannin kielikylpykerho. Jos lapsi on päiväkodissa koko pitkän päivän tai koulun jälkeen vielä iltapäiväkerhossa koko iltapäivän, niin meillä ei ole ainakaan tytöllä paukut riittäneet enää harrastuksiin. Levolle ja omaehtoiselle toiminnalle täytyy myös antaa tilaa ja aikaa kalenterista.

Melkein kolme vikkoa lomaa jäljellä. Ei edelleenkään aikataulutettua lomaelämää, mutta jotain suunnitelmia kyllä. Loma etenee sääolosuhteiden mukaan ja rentoutumista kunnioittaen. Päivitin alkukesästä kamerani parempaan, joten ainakin Instapostauksia on luvassa ahkerasti. Sinne siis etenkin, jos kukkakuvat ja kiinnostavat!

Vinkkejä kivoista päiväkohteista (suht lähellä Tamperetta) otetaan  vastaan! Mikä on teidän kesäloman agenda?

tiistai 21. kesäkuuta 2016

Koululaisen kesäloma

Tyttö haki koululta koulujen päätyttyä kelpo todistuksen. Koulujen päättymistä tuuletettiin myös Pyynikin näkötornilla herkkumunkin ja kaakaon jälkeen.
Suurimman osan kesälomastaan tyttö viettää mummon ja papan kanssa mökillä. Toivottavasti koko kesää ei tarvitse pukeutua softshelliin ja pipoon.
Aukeamassa oleva metsäkurjenpolvi mökillä kesäkuun alussa.
Itse vietin pikkukoululaisena osan kesälomastani aina mummun ja papan kanssa heidän mökillään. Isovanhempien kanssa vietetyt kesät tulevat lapsuusmuistoistani aina ensimmäisenä mieleeni. Tekemistä oli aina paljon; pihapiirin jalkapallomatsit, kukkakauppaleikit, rannassa tuntikausia läträäminen ja paljon muuta kivaa kesäpuuhaa. Kesät tuntuivat pitkiltä ja aikaa tuntui olevan rajattomasti. Muistoissani paistaa aina aurinko.

Koululaisen kesäloma on pitkä -ainakin, jos vertaa työläisen kesälomaan. Monessa lapsiperheessä mietittiin tänäkin keväänä, miten järjestää lapsen kesäloma, kun itse on pitkän päivän töissä. Kaveritkin tuntuvat kesäaikaan kaikkoavan omiin menoihinsa. Eivätkä kaikki lapset halua tai pysty viettämään koko päivää yksin kotiympyröissä. Monet lapset suuntaavat alkukesästä erilaisille leireille. Meillä tyttö ei leireille hinkunut, vaan lähti mielellään mummon, papan ja Miisu-kissan kanssa mökille kesäpäivistä (ja hyttysistä) nauttimaan.

Koko perheen loma alkaisi parin päivän kuluttua ja valmiiksi jo hirvittää ajan ja kesän kuluminen. Jos koululaisen lomasta on kulunut jo reippaat pari viikkoa, miten nopeasti oma neljäviikkoinen kuluukaan. Tänä kesänä ei ole aikatauluja, ei mitään suunniteltuja reissuja. On neljä viikkoa aikaa olla yhdessä koko perhe ja suunnata nokka sinne, minne se milloinkin sattuu näyttämään.

Neljän viikon koko perheen kesäloman jälkeen tyttö suuntaa jälleen mökille mummon, papan ja Miisu-kissan kanssa. Parasta akkujen lataamista on turvallinen yhdessäolo läheisten seurassa.

Miten teidän koululaisten kesä sujuu? Onko vanhempien lomat ketjutettu vai vietättekö aikaa koko perheenä lomaillen?

sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Kesän toinen retki: Kiviniityn kotieläinpuistossa

Kaneja ja marsuja sai syöttää. Alueella oli iso voikukkapelto, joten apetta oli riittämiin.
Riikinkukko ei esitellyt pyrstöään aneluista huolimatta. Komea lintu hän on ihan muutenkin.
Joutsenet lepäilivät varjossa aidatulla alueellaan.
Lampailla oli paljon suloisia karitsoja. 
Ylämaankarjan edustajat laidunsivat varovaisesti vähän kaempana laitumella.
Täpläkauris aivasti. Pelästyin niin, että kamera meinasi pudota jorpakkoon.
Pääskysillä oli pesiä eläinten sisäsuojassa.
Pari strutsia lekotteli iltapäivällä sisätiloissa. Myöhemmin rehvasimme Sirpan ja Jaskan myös ulkoaitauksessaan tepastelemassa. Uteliaita lintuja nämäkin. Aidan vierustaan on ihan muodostunut polku, jossa seurasivat ihmisten etenemistä.
Tyttö pääsi vielä pomppimaan pomppulinnaan, jonne yli 9-vuotiailla ei ole enää asiaa.
Puistossa on esimerkiksi hämähäkkikeinu, jossa isi antoi kuulemma ihan lällyt vauhdit.
Osa polkuautoista oli rikki ja toimivissa tytön jalkavoimat eivät meinanneet riittää lievään ylämaahan polkiessa.
Kuulin Kiviniityn kotieläinpuistosta ekan kerran jokunen vuosi sitten. Kiviniitty on ollut kesätekemislistalla siitä asti, mutta jostakin syystä sinne ei ole tullut koskaan aiemmin lähdettyä. Tampereelta kotieläinpuistoon ajelee mukavasti alle tunnissa, vaikka eksyisikin matkalla, niin kuin meille kävi. Harvoin sitä nimittäin on tullut Mouhijärvelle Sastamalaan ajeltua. Voisin veikata, etten ole käynyt sillä suunnalla koskaan aikaisemmin.

Tytön kanssa sovimme etukäteen, että kierrämme ensin katsomassa eläimet. Ihan mahtavaa oli se, että marsuille ja kaneille sai syöttää voikukanlehtiä. Tyttö on pitkään toivonut omaa lemmikkiä, mutta tiukkisvanhempina (pieni kämppä ja huonot unenlahjat yhdistettynä jyrsijään, ei taida toimia) emme ole vielä ajatukselle lämmenneet. Eläinpuiston eläimet ovat ihanan uteliaita ja ihmisiin tottuneita. Esimerkiksi pässit laidunsivat kauempana aitauksessaan, mutta saavuttuamme paikalle, ne tulivat vauhdikkaasti määkien aidan viereen esiintymään. Siat vetivät kunnon riehakkaan leikkiesityksen, kunhan paikalla oli tarpeeksi katsojia. Myös porot tulivat morjestamaan ihan aidan viereen. Vain isot villi- ja villasiat vetivät kuorsaten päiväunia suojassaan.

Kotieläinpuistossa on eläinreitin varrella monta kivan näköistä grillauspaikkaa. Me lähdimme matkaan suoraan ruokapöydästä ja otimme mukaan vain kevyemmät eväät, mutta eläinpuistossa voisi periaatteessa viettää vaikka koko päivän (auki 10-18). Eläinten lisäksi alueella on myös erityisesti 2-6-vuotiaille lapsille paljon muutakin puuhaa. On leikkipuisto, trampoliineja, pomppulinnat, sähköautorata (2-6-vuotiaille) ja polkuautot. Pomppulinnaan ei ole yli 9-vuotiailla asiaa, joten tyttö huokaisikin helpotuksesta, kun vielä pääsi pomppimaan. 

Aikuisilta veloitetaan alueelle pääsystä 10 euroa per pää ja lapsista 9 euroa. Alle 90 senttiset pääsevät ilmaiseksi. Ponitalutus (säävarauksella) on kello 13 ja siitä veloitetaan erikseen 3 euroa. Peräkärryajelu (klo 12 ja 14) on maksuton. Me taisimme olla paikalla juuri kahden pintaan, joten missasimme molemmat. Alueella on myös kahvila, jonka yhteydessä on suhteellisen siistit vessat ja lastenhoitohuone.

Kiviniityn kotieläinpuisto oli tytön mielestä tosi kiva paikka. Erityisen kivaksi päiväretkikohteeksi ajattelisin kotieläinpuistoa perheille, joissa on pienempiä, noin 2-6 -vuotiaita lapsia. Myös pienimmät jaksavat helposti kiertää kaikki eläinkohteet, koska alue on melko pieni.

Onko Kiviniityn kotieläinpuisto tuttu paikka? 
P.s. Isukki jäi ihmettelemään, kun sitä kivistä niittyä ei löytynytkään paikan päältä.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...