tiistai 24. heinäkuuta 2012

Pannari

Eipä sitä tule pannaria nykyään turhan usein tehtyä. Varsinkaan arkena.

Ja ajankuluksihan sitä nytkin tytön kanssa tehtiin, kun huomasin, että jääkaapissa on kananmunia, jotka ovat hmmm hiukkasen vanhalla päiväyksellä ja maitoa, himppusen vanhalla päiväyksellä sekin. Me likat ei turhan tarkkoja oltu muutenkaan tänään:

Ei ihan vielä pannari

-4 vanhahkoa munaa
-Vajaa litra eilispäivän maitoa
-Vähän vaniljasokeria
-Loput sokerista pussin pohjalta (noin 4 rkl ehkä)
-Hyvä kökkö Ingmariinia sulatettuna
-Sopivasti jauhoja, ehkä arviolta noin 5 dl
-Tyttö halusi nähdä kunnon kumpuja uunissa, joten hän heitti sekaan vielä leivinjauhetta

Sekoitetaan liemi hyvin ja muistetaan läikyttää kunnolla pöydälle. Siivotaan jäljet ja annetaan taikinan turvota noin puoli tuntia. Kysytään minuutin välein, että joko se puolituntia meni. Unohdetaan laittaa uuni päälle. Kuunnellaan lapsen selityksiä tyyliin "Vilttitossu söi paljon raakaa taikinaa ja siltä pääsi paukku".

Taikina paistetaan syvällä voidellulla pellillä sopivasti ruskeaksi eli jotain noin puoli tuntia. Vahdataan uuninluukkua vesi kielellä ja ihastellaan pyöristyviä kumpuja. Ilmoitetaan kymmenen kertaa, ettei jakseta enää odottaa pannarin valmistumista. Syytetään äitiä lapsen nälkään kuolemisesta. "Miksi lapsen täytyy aina odottaa?"

Kun pannari on valmis, sen kannattaa antaa vähän jäähtyä (ettei kieli pala). Leikataan sopiviksi palasiksi ja päälle heitetään jääkaapin perältä löytyneet mansikkahillot, jonka päiväystä ei kannata tarkistaa. Voilaa!  (Ohjetta saa vapaasti käyttää ja muunnella)

Pappa kävi hakemassa pannarista hyvät palat itselleen ja mummolle ja hyväksi hekin pannaria kehuivat. Isukille ei kelvannut...

Ruokaa meni nuhanunnulle nirkosesti, mutta omatekemä pannari maittoi viiden haarukallisen verran.
Huomenna lähdetään tavoittelemaan sitä kuumeetonta päivää eli neljän seinän sisällä oleillaan edelleen.

6 kommenttia:

  1. Jossain vaiheessa harrastin enemmänkin pannareita, kun onhan se sellainen helppo ja vaivaton leipaisu - toki aikaa menee turvotteluineen ja paistamisineen! Nykyään jääkin välipalalle leipomiset ihan siitä syystä, että en muista ajoissa aloitella, en vaan muista, ehi, kerkee, jouda muistaa :O

    JA valkoinen jauho (ja sokeri) on sellainen juttu, mitä koitan käyttää mahdollisimman vähän. Joskus kokeilin ruispannaria, mutta se ei sit kelvannut junioreille... ;D Rahkaletuista tykkäävät kauheesti, mutta en ole niitäkän muistanut/joutanut tekemään pitkään aikaan (siihen ei tule jauhoja paljoa). Nyt mulla on eka kertaa tattarijauhoa, pitäisi tutustua siihen ja tehdä siitä jotain!!!

    Toivottavasti huomenna on jo kuumeet ohi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä tuo valkoinen jauho kuulu täälläkään suosikkijuttuihin. Harvoin tulee leivottua oikeastaan yhtään mitään. Karppasin muuten viime kesän, muttei tuo puntarissa näkynyt... ja oli hankalaa, kun isukille piti tehdä omat ruoat ja samoin lapselle :D

      Päivä ainakin alkoi kuumeettomasti. Yöllä tosin kuuntelin, kun tyttö yski vallan mahdottomasti, muttei onneksi varmaan herännyt siihen kertaakaan itse.

      Poista
  2. Toimii! Ihanasti kirjoitettu pannariohje! Sormet ristissä kuumetonta päivää toivon neidille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon ja toivon kans, että kuume on selätetty. Eipä se onneksi eilenkään korkealle noussut. Normaalia räkätulvan aiheuttamaa lämmön nousua, jota meillä tavataan aina normi flunssan yhteydessä ja kestää päivän tai pari :) Huomenna takaisin arkeen (jollei tule takapakkeja)!

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Oli meillä ihan hauskaa tuota tehdessä :D Tyttökin innostui nyt kunnolla osallistumaan, kun oli muuten niin tylsä kotipäivä.

      Poista

Kommentit ovat blogin suola ja sokeri :) Kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...