tiistai 8. tammikuuta 2013

Arkea, arkea

Onhan tässä kohta jo taas viikko porskutettu normaalissa arjessa. Arjessa, jossa aamut ovat täynnä tahmeaa heräämistä, kiireistä lähtemistä ja pikaisia haleja. Töissä päivät kuluvat hitaasti, mutta varmasti. Kotimatkalla ehtii nuokkua muutaman nuokahduksen, mutta kotona odottavatkin sitten taas nopeat kotiaskareet, nopeat iltatoimet ja nopea nukkumaanmeno... ihan vain, jotta pian saisi taas nopeasti herätä, lähteä ja toistaa kaiken päivästä toiseen uudelleen.

Eilen nopeisiin arkirutiineihin tuli kuitenkin poikkeus, kun tapasin ystävää kaupungilla kahvittelun merkeissä. Mariannekaakaossani oli tosin taatusti kahvia, koska viime yö meni killitellessä silmät teevateina. Olen vähentänyt viimeisen kuukauden aikana kahvinjuontia radikaalisti ja siksi pienikin tippa kello kuudentoista jälkeen tuntuu vielä aamuyön pikkutunneillakin. Täytyy kyllä toisaalta todeta, että sellaisen kaloripommi-juoman jälkeen sainkin rangaistukseksi luvan valvoa.

Valvoessaan ihminen alkaa aina ajatella. Ajattelu ei tosin auta unensaantia, päin vastoin. Tyttö on menossa pieneen leikkaukseen maanantaina ja saikkuloimme sitten kotona koko tulevan viikon haavaa parannellen. Kaikki mennee varmasti hyvin, mutta kyllä leikkaus on silti aina leikkaus ja täten jännittää. Tyttö ei ole asiasta pahemmin kysellyt. Ehkä osasin sitten leikkauksesta kertoa kaiken tarvittavan tarpeeksi seikkaperäisesti. Tyttö on ihanan luottavainen tällaisissa asioissa. Hän istui hetken sylissäni kuunnellen ja halusi saada tarkennusta vain siihen, miten nukuttaminen tapahtuu.
.
Tyttö sylitteli päiväkodista kotiutumisen ja päivällisen jälkeen hetken isukin sylissä. Päällään tytöllä oli tänään Molon paita, joka kotiutui meille MiniQ:n alesta.

12 kommenttia:

  1. Kohta tuo työn ja kodin välinen arki alkaa meilläkin, kääk! Mutta on siinä varmaan hyvät puolensakin. Esim. palkkapäivä. :)

    Tsemppiä leikkaukseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terveysalalla tuo palkkapäiväkäänei kyllä ilahduta ihan hirveästi, mutta... juu, toisaalta tänäpäivänä pitää olla ihan tyytyväinen siitäkin, että on töitä.

      Kiitos tsempeistä! :)

      Poista
  2. Työt vie kyllä liikaa aikaa kaikelta kivalta, vaikka toisinaan siellä töissäkin on ihan mukavaa :) Tsemppiä ens viikkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Joskus vain toivoisi, että energiaa jäisi enemmän jaettavaksi täällä kotonakin. Työ imee usein kaiken.

      Kiitos tsempeistä :)

      Poista
  3. Mua valvottaa sekin, jos syön suklaata iltapäivällä. Ihme juttu. Ja kahvi klo 15 jälkeen on PAHA! Hauskaa, että sieltä löytyy toinenkin mommo. :D
    Varmaan jännittää pienikin leikkaus. Vielä muutama päivä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, herkkis, mikä herkkis :D Ja tietää ainakin, minkä avulla pysyä hereillä sitten, kun on tarve.

      Kyllä se leikkaus jännittää, mutta onneksi tyttö ottaa sen verran lungisti, että ei tässä itsekään viitsi ihan hysteerikseksi ruveta :D

      Poista
  4. Tsemppiä tytölle! Heitin muuten haasteella...

    VastaaPoista

Kommentit ovat blogin suola ja sokeri :) Kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...