Kuva julkaistiin jossain lehdessäkin tytön ollessa pieni. (kuva on vuodelta 2007) |
Voisin vannoa, että kyseinen koiralelu oli jossain vaiheessa varsinainen kestosuosikki tytön leluista. Eikä siinä mitään, kyllähän tuo ihan opettavainenkin kapistus on. Aakkosetkin tyttö taisi oppia jo kolmivuotiaana. Tiedä sitten, oliko omalla kiinnostuksella vai koiralla enemmän osuutta asiaan.
Se eli hän, joka osaa koiran laulut ulkoa, huuta hep! Hep!
-------------------------------------------------------------------------------------------------
Huomasittenhan, että Maileg hiiripariskunta etsii uutta kotia edellisessä postauksessa? Arvontaan voi osallistua 25.12. asti.
Tervetuloa uudet lukijat! Jouluaattoon asti täällä muistellaan vanhoja näissä "Kultaako aika muistot?" -postauksissa. Tyttö on tällä hetkellä 5 ja tärkeät puoli vuotta siihen päälle.
Meillä on ollut noita koiria kaksikin kappaletta! :) Mutta kun ne eivät tuntuneet lainkaan kiinnostavan poikia (?!), niin päädyin myymään ne...
VastaaPoistaNo, jos poikia on sitten kiinnostanut enemmän vauhdikkaammat lelut. Onhan tuo laulava koira toisaalta aika passiivinen lelu toimintamielessä.
PoistaMeillä ei tuollaista ollut, ja toivon ettei kukaan osta sannillekkaan.. :D en kestä noita rallattavia leluja! Nämä on olleet kyllä kivoja postauksia, oon lukenut kaikki. Mikähän mahtaa olla jouluaaton luukun tarina... ;)
VastaaPoistaMeillä oli kans pitkään, ettei mitään soivia tai äänteleviä leluja, mutta ne tuntuivat kuitenkin olevan niitä kaikkein parhaimpia tytön mielestä. Onneksi tuossa koirassakin saa/sai ääntä pienemmälle.
PoistaKiitos palautteesta! Nämä tarinat syntyvät aikalailla hetken huumassa ja "muistuipa mieleen" -hengessä eli ei ole vielä jouluaatonkaan postausta edes suunnitteilla. Jännityksellä siis odotan itsekin, että mitä saan aikaiseksi :D Täytyy varmaan alkaa hiljalleen kaivaa arkistojen kätköistä niitä jouluisempia kuvia, että pääsee tunnelmaan...
Meillä on tuosta yksinkertaisempi versio: ankka joka laulaa kaksi laulua, hihittää ja vaakkuu. Ja suosikkeihin sekin on päätynyt. Nyt ollaan annettu tuo ennen keltainen, nykyään vähän enemmän rusehtava ankka pienemmälle siskolle ja hänkin siitä tykkää :)
VastaaPoistaJotkut lelut vain laulavat itsensä leikittäjien suosioon :)
PoistaAluksi se kiinnosti mutta sitten jäi pyörimään lelulaatikon pohjalle. :) Mutta laulut, ah, ne tulivat tuttuakin tutummiksi! :D
VastaaPoistaHehe! Mietin juuri, että meilläkin tuo koiruli asustaa tytön hyllyssä aina vain, vaikka olisin voinut sen ihan hyvin eteenpäinkin laittaa. Kai siihen on kuitenkin vain kiintynyt, kun se laulaa ja kaikkea ;)
PoistaHep. Onko sulla luppakorvat... :D Meillä tuo riesake (ei kun siis ihana lelu) on ollut tytön ensimmäisestä joulusta asti eli kaksi vuotta sitä on kohta saanut kuunnella. Hauskinta oli kun ajeltiin silloin joulunviettoon koira takakontissa paketissa ja ihmeteltiin koko matkan ajan että mikä ihme laulelu täällä kuuluu :D. Lahjan antaja oli paketoinut koiran niin että kytkin oli päällä asennossa ja äänet täysillä ja tuohan sitten tärinästä innostui laulelemaan :D. Nooh, selvisihän se sitten aattona että mikä siellä lauleskeli.
VastaaPoistaHihi, teidänkin koiruliin liittyy sitten kiva tarina. Kaveri ei halunnut olla selvästikään paketissa vaan halusi päivänvaloon laulelemaan :D
PoistaEsikoinen leikki päiväkodissa hurjan paljon tuommoisella, saikohan muut siihen koskeakaan? Nyt on pukki tuomassa pienemmälle samanlaista kotiin. :) Toivottavasti kestää ehjänä, harmillista kuulla korvaviasta.
VastaaPoistaPeriaatteessa en erityisemmin pidä ääntä pitävistä leluista. Jostain syystä kontrolli ja harkinta petti, kun konsultoin anoppia BR lelujen nettikaupassa...
Tuo koiruli on ostettu tosiaan reilu kuusi vuotta sitten. Ihan samanlaisia on tosiaan myynnissä vieläkin, mutta luulisi, että ongelma on tiedostettu ja johdotukset tehty kestävimmiksi. Meillä tyttö ainakin ihan lutkutti korvaa suussa välillä, ettei ihmekään, jos meni johto epäkuntoon.
PoistaMeillä tuollaista ei ole, mutta kavereilla on ja Sirpa pelkää tuota;)
VastaaPoistaVoih! Joskus nuo laulavat kapistukset voivat pelottaakin pieniä. Itse taisin kans pelätä pienenä kaikkea ääntelevää. Tyttöseni onkin sitten ihan eri maata siinä suhteessa.
PoistaHep! Jotka eestaas huojuvat.... Meiltä siis löytyy, ja siinä on sitkeesti jokainen raaja pysynyt ehjänä! Justiin vähän aikaa sitten eräällä fb-kirpulla jaettiin ohjeita korvan korjaamiseen, joten vaiva taitaa olla yhä olemassa.
VastaaPoistaNiin, ei kai sen korvan korjaaminen ihan hirveän vaikeaa olisi, jos vain sitten osaisi lopuksi krsia korvan takaisin kasaan. Ihme, etteivät ole muuttaneet korvan mallia vuosien saatossa, jos ongelmaa on edelleen.
Poista