lauantai 3. marraskuuta 2012

Isukin ja tytön iltalukuhetki

Taisin tästä lukuprojektista jo aiemmin mainitakin. Eivät sitten isompaa tiiliskiveä työn alle löytäneet... No, tällä äiti-ihmisellä on tiedossa ainakin iltaisin omia hetkiä pitkälle tulevaisuuteen. Mietin yhdessä isukin kanssa, että mahtaako kirja olla liian jännittävä. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että tyttö luo tapahtumat omien kokemustensa pohjalta eli hänen kuvittelemansa tarinamaailma on varmasti hyvin lapsenomainen. Lisäksi isukki lupasi pehmentää hurjimpia kohtia. Hienosti tyttö on jo monta iltaa jaksanut tarinaa kuunnella ja päivisin on sitten leikitty Taru sormusten herrasta -Legoilla.
"Mitä sä äiti siinä hiippailet?" "Nyt kyllä lähdet sen kameran kanssa pois, mä en näe enää muuta kuin salaman kuvia!!"
Onko teillä kivoja lukuprojekteja menossa, joko lasten kanssa tai ilman? Itse olen ollut viime vuosina äärimmäisen laiska keskittymään mihinkään... vaikka kyllä tuolla joku jännityskirja keskeneräisenä yöpöydällä odottaisikin lukijaansa. Muistaisi vain, mitä siinä on tähän mennessä tapahtunut.

Taas on ilta. Hyvää yötä!

8 kommenttia:

  1. Hienosti jaksaa tyttö keskittyä kuuntelemaan! :) Itsellä lukuprojektina blogit, hih! Joskus tulee joku kirja ahmaistua, viimeisin oli Riikka Pulkkisen Totta. Tykkäsin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe! Itselläni on kans olleet viimeaikoina lukuprojektina vain blogit ja joskus, jos niissäkin on paljon tekstiä, tulee katsottua vain kuvat :D

      Kyllä tuo tyttö jaksaa kuunnella. Aamulla kyselin, että miltä kirja on vaikuttanut tähän asti ja vastaus oli "tarpeeksi nukuttavalta". Kirja kyllä etenee aika verkkaisesti elokuviin verrattuna.

      Ihana saada kirjavinkkejä. Ties vaikka itsekin nyt innostuisin lukemisesta, kun mulla on iltaisin nyt tiedossa sitä omaa aikaakin.

      Poista
  2. Vautsi mikä kirjaprojekti! Mulle toi fantasiakirjallisuus on aina ollut vierasta ja pakotettuna olen katsonut elokuvana Taru Sormusten Herrasta -trilogian;) HIeman suloista että teidän neiti viisivee on kirjan kimpussa:)

    Mä odotan että päästään lukemaan Onnelia ja Annelia. Vähän jo aloiteltiin, mutta toistaiseksi kuvakirjat vievät voiton.

    Mä luen nykyään aika vähän, kesällä luin muutaman kevyen kirjan, ja automatkoilla kuuntelen äänikirjoja (mun tulee työn puolesta ajettua jnkn verran). Nyt on menossa "Minne pikkutyttöni katosi" niminen kirja siitä, miten voi yrittää tässä nyky-yhteiskunnassa varjella tytön liian varhaista aikuistumista. Tosi mielenkiintoinen ja tärkeä teema.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä tyttö on noin vuoden verran jaksanut keskittyä ja kuunnella vähäkuvaisia/kuvattomia kirjoja. Mehän aloitettiin noin vuosi sitten lukemaan Heinähattu ja Vilttitossu -kirjoja ja saatiin kesällä luetuksi koko sarja... Eli nyt onkin isukin vuoro lukea.

      Tuo Minne pikku tyttöni katosi kuulostaa mielenkiintoiselta. Nykyään lapset eivät tosiaan kauaa lapsina pysy. Kiitos vinkistä!

      Poista
  3. Mä oon niin fiiliksissä teidän tytön puolesta, aivan ihania tuollaiste yhteiset lukuhetket! Ja sopivissa pätkissä tiiliskivikin menee.
    Luin itse Narnian tarinat pikkuveljelleni iltasatuina ollessani jotain 13vee ja veli oli 7vee.
    Tosi hieno edellisen postauksen tuubihuivi! En osaa kuvitella, miltä froteesukkikset tuntuu?
    Odotan jo innolla muutes niitä arpavoitto-neulejoogahousuja... :D Jännä, että niistä pienin koko oli 98/104. Johannekselle sitten otin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, Narnian tarinatkin olisi tosi kiva :)

      Froteesukkikset tuntuu tosi kivoilta ja pehmeiltä. Se perinteinen lankapuoli on siis sisäänpäin. Sen verran pehmeää neulosta ovat, että tyttö sai päivän aikana muutaman langanvedon niihin aikaiseksi (näkyy päällepäin), mutta eipä tuo haittaa. Käyttöönhän ne ovat tarkoitettu.

      Mä kans odotan sun neulejoogahousupostausta... vaikkeivat olekaan meidän näköiset housut, mutta sen verran hauskat, että kiinnostavat silti :)

      Poista
  4. ps. Olen itse aina lukenut paljon. Viimeksi ahmin kirjoja Johanneksen vauva-aikana (maailman helpoin vauva, joka oli aina tissillä, silloin lueskelin :D ). Nyt aloitin pari kirjaa, mutta ei pysty. Ehkä myöhemmin! Pojille luetaan joka ilta ja yullättävän pitkiä satuja jaksavat kuunnella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sitä pysty kyllä keskittymään lukemiseen, jos ajatuksissa pyörii miljoona muuta (tekemätöntäkin) asiaa... Jotenkin itsellänikin on työ sellainen omalla tavallaan hektinen, että ei osaa nykyään pysähtyä ja keskittyä edes iltaisin. No, ehkä sitten joskus.

      Me ollaan kans tytölle luettu ihan pienestä pitäen ja vaikka tyttökin on ollut aina touhukasta sorttia, silti kirjat ovat jaksaneet kiinnostaa ja niiden avulla on ollut helppo rauhoittua iltaisin.

      Poista

Kommentit ovat blogin suola ja sokeri :) Kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...