keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Missä lapsi saa laskea mäkeä?

Talvi ja lumileikit ovat ehkä taas pian ajankohtaisia, ja ehtihän tyttö jo tänäkin talvena pari kertaa raahata kelkkansa talomme takana olevaan mäkeen, jossa jo itsekin laskin Stigallani lapsuudessa...

Pyrin aina huomioimaan muut ihmiset omissa toimissani ja samanlaista huomaavaisuutta yritän opettaa myös omalle lapselleni. Tänään kuitenkin työpaikan aamukahvipöydässä heräsin. Eteeni lätkäistiin omastani poikkeava näkökulma lasten mäenlaskuleikkeihin. En ollut ikinä ajatellut, ettei kaikille olekaan ihan ok, että lapset temmeltävät kotinsa lähistöillä olevilla mäennyppylöillä pulkkien ja kelkkojen kanssa.
Kuva menneiltä vuosilta. Tänä talvena en vielä ehtinyt mäkeen kamerani kanssa.
Täällä Tampereella ei ainakaan ole joka kaupunginosassa niin sanottua virallista pulkkamäkeä. Siis sellaista mäkeä, joka olisi tarkoitettu talviaikaan vain ja ainoastaan mäen laskuun. Iät ja ajat lapset ovat rakennelleen hyppyreitä ja laskeneet mäkeä siellä, missä jätetään kulkuväylät hiekoittamatta ja on tarpeeksi suuret korkeuserot siihen, että laskeminen ylipäätään onnistuu. Koululaisen äitinä en enää kulje lapseni mukana jokaisella ulkoilulla ja talvisin on sovitut paikat, missä mäkeä käydään laskemassa. Lähinnä olen varoitellut laskemassa paikoissa, joissa mäki päätyy suoraan autotielle, kieltänyt laskemasta kenenkään päälle, ettei satu mitään ja kunnioittamaan myös jalkaisin liikkeellä olevia kanssaeläjiä.

Tänään sain kuitenkin kuulla, miten kummallista on, että joku antaa lastensa laskea mäkeä paikassa, jossa on jalankulkuväylä. Paikat, joissa lapseni laskee mäkeä tässä lähistöllä ovat siis hiekkapohjaisia jalankulkuväyliä, joissa kulkee kesäisin lähinnä lenkkeilijöitä ja koirien ulkoiluttajia. Näillä väylillä ei ole talvikunnossapitoa, joten olen ajatellut, että ne ovat ihan soveliaita mäenlaskupaikkoja... ja niin tuntuvat ajattelevan kaikki muutkin lapselliset, lapset itse ja myös lapsenmieliset aikuiset.

Toinen näkökulma mäenlaskuun näillä jalankulkuväylillä oli kuitenkin se, että niistä tulee mäenlaskun seurauksena liukkaita ja jalankulku vaikeutuu ja vaarantuu. Vastasin, että suosittelenkin jalankulkijoita ja varsinkin vanhuksia kulkemaan talvella sellaisia pääväyliä, jotka on hiekoitettu ja kulkeminen on turvallisempaa. Jalankulkijoiden ja ulkoilutettavien koirien turvallisuus vaarantuu hurjista mäenlaskijoista. Kenen syy on, jos joku viaton kulkija tai koira jää hurjaa vauhtia kiitävän kelkan alle? Kelkkaa tai pulkkaa ei aina saa pysähtymään niin nopeasti kuin poikkeavalta tieltä joku kävelee alle. Oma näkökulmani olikin, että molemminpuolinen huomioiminen olisi paras ratkaisu. Kävellen liikkeellä oleva aikuinen voisi vaikka kiinnittää lasten huomion itseensä ja kertoa kulkevansa paikalta ohi ja varoittaa ystävällisesti laskemasta juuri silloin. Lapsilla vauhti ja meninki on usein niin valtava, etteivät viattomat ohikulkijat aina tallennu verkkokalvoille.
Kuva on menneiltä vuosilta. 
Oma näkemykseni talven riemuihin on se, että lumesta ja lumileikeistä pitää voida nauttia sen lyhyen aikaa, kun lunta on nykytalvina tarjolla. Mäenlasku on lisäksi hyvää liikuntaa. Onhan viime vuosina parjattu meitä nykyvanhempia paljon siitä(kin), ettemme motivoi lapsiamme tarpeeksi liikkeelle. Jos lähimäissä ei saa laskea, niin kelkka täytyisi pakata autoon ja lähteä hakemaan virallistä mäkeä vähän kaempaa. Se olisi kyllä suuri menetys tavalliselle perustalviulkoilulle.

Miten ja missä teillä lasketaan pulkka- ja kelkkamäkeä? Saako jalankulkuväylällä, jossa ei ole talvikunnossapitoa laskea mäkeä?

6 kommenttia:

  1. Saa laskea. Jos siihen on tallattu polku, niin sitä ei saa rikkoa. Eikä myöskään ladulla saa laskea, kuten täällä Horhassa jotkut tekevät. Mutta kaikkialla muualla kuin hoidetuilla väylillä saa laskea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ladut ovat tosiaan asia erikseen, niille ei ole kengillä muutenkaan mitään asiaa. Mielestäni myös "Ei talvikunnossapitoa" tarkoittaa sitä, että laskea saa. Jos mäki on liukas, niin siitä ei ole jalankulkijan pakko kävellä.

      Poista
  2. Jos mun oma kävelyreittini vaikka töihin kulkisi jostain tuommoisesta paikasta, niin varmasti harmittaisi, jos siitä tulisi laskemisen takia entistä liukkaampi ja vaarallisempi. Jos se on se lyhin reitti töihin, niin eipä sitä mielellään pidemmäksikään vaihtaisi. Eli ymmärrän hyvin tuon pointin. Mutta kuten sanoit, niillä on iät ajat laskettu ja ihan varmasti lasketaan jatkossakin, ei meillä kaikilla aina intressit osu yksiin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tuon pointin ymmärrän minäkin... ja olenpa itsekin kulkenut vastaavasta paikasta kieli keskellä suuta ja reunakarhennuksia myöten varoen samalla astumasta koirien miinoihin :D Onneksi nykytalvien luminen aika on sen verran lyhyt, ettei mäenlaskuongelmista tarvitse kauaa kärsiä. Täytyyhän lasten saada! :D Täällä jo isommat turhautuneimmat lapset on alkaneet rakennella omatekoisia pommeja ja räjäytellä niitä iltaisin. Onneksi ei ole vielä sattunut mitään vakavampaa...

      Poista
  3. No hoh hoijaa...ettei saa enää lapset mäkeäkään laskea! Eivätkä joidenkin juttujen mukaan leikkiä kerrostalojen pihalla, kun ääni häiritsee joitain asukkaita. Ja sitten tosiaan ihmetellään, kun nuoriso tekee pahojaan.

    Meillä lasketaan mäkeä omassa pihassa (jossa on tosin vaarana päin porttia tömähtäminen) ja läheisellä sorakuopalla, jossa on runsaan lumen aikana hyvät ja turvalliset mäet. Koululla oli kivat laskumahdollisuudet, mutta koulun laajennustyömaan vuoksi niitä ei valitettavasti enää ole. En tiedä meidän lähistöltä paikkoja, jotka olisivat kevyen liikenteen väyliä ilman talvikunnossapitoa. Tai sitten täällä päin kaikki väylät ovat välillä sellaisia ;)

    Mutta joo, kyllä munkin mielestä lapset saavat laskea mäkeä kuvaamissasi paikoissa, kunhan eivät ole vaaraksi kenellekään. Talvella liukkautta on joka paikassa ilman lasten mäenlaskuakin ja siihen voi varautua mm. oikeanlaisilla kengillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainahan joku jotain häiritsee. Itseänikin häiritsee se, että ruuhkabussissa kaivetaan eväät esille ja aletaan syödä kaikessa rauhassa pahalta haisevia anjovisvoileipiä. Samoin häiritsee, jos samaisessa ruuhkapussissa joku kirnuaa selän takana koko matkan räkäänsä edestakaisin nielun ja nenän välillä. Ja suunnattomasti ärsyttää myös se, jos joku hengittää suu auki samassa ruuhkabussissa niskaani vahvaa krapulaansa tai eilen syötyä kokonaista valkosipulia... Lapsista lähtee ääntä ja elämöintiä, eivätkö mokomat aina edes huomaa muita ihmisiä. Nyky-yhteiskunnassa on kuitenkin kielletty lapsilta jo niin paljon. Lapset eivät saisi oikeastaan näkyä ja kuulua enää paikoin ollenkaan.

      Talvikunnossapito ja pitämättömyys on tosiaan suhteellista. Joskus tuntuu, että joka ikinen väylä hiekoitetaan. Myös lumi, joka ei itsessään olisi liukasta. Joskus olisi ollut kiva hakea lapsi vaikka pulkalla päiväkodista, mutta Ei. Koko maailma on hiekoitettu. Meilläpäin on onneksi paljon myös näitä pururatoja ja metsien reunoissa kulkevia lenkkipolkuja, joita ei ole hiekoitettu. Niissä on laskettu iät ja ajat ja kyllä, ne ovat näillä vaihtelevilla sääolosuhteilla välillä liukkaita myös ilman laskemista. Pelkkä tallominenkin saa lumen pakkautumaan ja muuttumaan jääksi. Silloin ei kyllä uskalla laskea kelkallakaan.

      Poista

Kommentit ovat blogin suola ja sokeri :) Kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...