tiistai 30. syyskuuta 2014

Hus pois röykkiöt ja rytökasat kodin sydämestä

Muistaako joku vielä vuoden takaisen Kahden ja puolen tonnin sisustushaasteen, joka kiersi blogeissa? Täytyy myöntää, että sisustuskeiju ei ole istunut vieläkään olkapäälleni, eikä lotossakaan ole onnistanut sen vertaa, että olisin voinut kaikkia vaatimattomia sisustushaaveitani toteuttaa. Vuoden aikana meille on kuitenkin haastepostauksessa esittelemistäni mööpeleistä kotiutunut valkoinen kuusi, pinkki Zipit tytön huoneeseen ja nyt viimeisimpänä keittiöröykkiöiltä (toivon mukaan) pelastava seinävitriini kahtena kappaleena.

Keittiön sanotaan olevan kodin sydän. Se on hieno vertaus siinäkin mielessä, että sydänkohtaus seuraa siitä, kun sydäntä ruokkivat suonet ryönittyvät täyteen kaikenmaailman rytökasoja ja sydän ei saa enää tarpeeksi happea toimiakseen. Meillä on keittiö ja sen tasot ryönittyneet hiljalleen, vaikka kuinka olen yrittänyt niitä pitää siisteinä elämällä hyvin ja nätisti. Keittiön pöydälle kertyy jostain kumman syystä järkyttävät määrät aikakausilehtiä ja Aku Ankkoja. Tasot ovat täynnä päivän posteja, piirustuksia, kuitteja, pikkuesineitä, kiviä (!), puhelimia, aurinkolaseja, katuliituja, latureita, johtoja, bussikortteja, saippuakuplapurkkeja, avaimia, hiuslenkkejä, hiusharjoja, paperisilppua, lompakoita, kynänpätkiä, autonrassausrensseleitä... Täytyykö jatkaa? Ryönän määrä on loputon. Röykkiöt saavat ainakin itseni tuntemaan oloni epämukavaksi, hermostuneeksi ja lopulta vihaiseksi. Vaikka raivaisin röykkiöt pois päivittäin, aina joku tyhjentää taskunsa uusiksi hermoja kiristäviksi ja suonet tukkiviksi ryönäkasoiksi. Sydänkohtaushan siitä seuraa. Jollei kirjaimellisesti niin ainakin kuvainnollisesti.

Näihin vitriineihin ei ryönää laiteta. Tulee vain pirhanan kalliiksi, kun joutuu ostamaan uusia Pentikkejä, koska toinen vitriini ammottaa tyhjyyttään...
Ikean valkoinen ryönää keräävä avohylly sai siis lähteä ja tilalle tuli kaksin kappalein kapeita ja pieniä seinävitriineitä. Mies piti tällaisia viritelmiä täysinä turhakkeina, mutta haki ne kuitenkin kiltisti melkein vuoden päivät häntä pehmiteltyäni. Vitriinien alle jäi vielä pelottavasti ryönää keräävä taso... Pitäisi varmaan vielä hankkia vähintään kunnollinen lehtiteline.
Syksyiset valokuvani pääsivät tauluksi keittiöön. Ja joku lataa taas kännykkäänsä kera muovieläimen...
Keittiön perusilme muuttui vitriinien myötä täysin. Myös pöytätasoille tuli enemmän tilaa työskennellä, kun kokopitkän pakastimen tilalle tuli iso kaappi, johon saimme piilotettua harvemmin käytössä olevat keittiökoneet. Kyllä taas kelpaa olella ja elellä kodin sydämessäkin. Taidetaan siirtää eteenpäin sitä monta vuotta suunnitelmissa ollutta keittiöremppaakin. Pikkufiksauksella saa näköjään jo paljon aikaiseksi. Seuraavaksi opettelen varmaan ompelemaan ja ompelenkin ryönämaakareiden taskut umpeen.

Kertyykö muille rytökasoja ja ryönää paikat väärälleen? Meneekö hermot vai kasvatatteko vain toleranssia?


14 kommenttia:

  1. Taso kuin taso tuntuu keräävän tavaraa päällensä. Ainakin mystisiä lehti ja paperipinoja. ;)

    VastaaPoista
  2. Niin tuttua... Ostan sitten hätäpäissäni erilaisia laatikoita ja purnukoita romppeiden jemmaamiseen, mutta homma leviää aina hetkessä.
    Teillä on ihanan siistiä!
    T: Nitta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä taas työnnän roinaa jemmaan kappeihin... ja kaapit ovat sitten sen näköisiäkin. Ei huvita ryhtyä siivoamaan kaappeja, kun siinä on ihan järjetön urakka :D Tuo yksi taso, mikä kuvassa näkyy, oli hetken aikaa siisti. Työhuone ja neidin huone on useimmiten kuin kasapanoksen jäljiltä :S

      Poista
  3. Korittaja tässä hei!
    Sen lisäksi, että meillä tasot tuppaa täyttymään, olen myös aktiivinen korittaja, joka hankkii erilaisille tasoille erilaisia koreja tai kippoja, jotka täyttyvät nanosekunnissa erilaisesta pikkusälästä. Niitä koreja ja kippoja sitten tyhjentelen vuoron perään. Onkohan tässä mitään järkeä?
    Nyt olen ottanut projektiksi vähentää tavaran määrää aktiivisesti, sen sijaan että ostaisin uusia lipastoja tai kaappeja niitä varten. Odottelen koska tavaran vähentäminen alkaa näkyä täällä, koska kahden kuukauden tietoisella vähentämisellä ei ole vielä ainakaan ollut suurta vaikutusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aaa, itse oon ihmetellyt, että mihin ihmiset käyttää niitä kivan näköisiä koreja, joita myydään nykyään lähes kaikkialla :D Eteiseen voisi ainakin avaimia ja pikkutarvikkeita varten hankkia korin tai pari. Jotenkin musta vaan tuntuu, että eniten meillä olisi hyötyä, jos joka tasolla olisi roskakori. Mistä sitä sälää tulee ja miksei sitä osata laittaa suoraan roskiin tai sijoittaa johonkin järkevään paikkaan? Tavaran vähentäminen on ollut täälläkin projektina jo jonkun aikaa. Jotenkin vain tuntuu, että tilanne on jatkuvasti vähintään plusmiinus nolla.

      Poista
  4. Itse olen myös korittaja,kipottaja,laatikottaja jne,kerään näkösällä olevat tavarat erilaisiin säilytyssysteemeihin ja kaapeista löytyy myös eri laatikko yms ratkaisuja.
    Tavaroita olen taas ruvennut käymään läpi ja turhaa heittänyt menemään joko roskiin tai kierrätykseen.Tästäkin huolimatta vielä olisi 1 lapsen omaan kotiin keittiöntarvikkeiden perusvempeleet nurkissa valmiina.*huoh*.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olen huono korittaja ja kipoittaja. Pitäisi varmasti harjoitella se jalo taito. Vaatteiden kierrätys jo sujuu, mutta tavarapaljous on ongelma... Toisaalta onhan sitä hamsteriäidistä varmasti jossain kohtaa hyötyäkin, jos lapselle on koko setti valmiina omaan kotiin muuttoa varten :D

      Poista
  5. mikä keittiön laskutila ;) meidän toleranssi on korkea, ainoastaan silloin ärsyttää kun pitäisi leipoa pullaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa! Jep, pullien leipominen kyllä viivästyy ja innostus ehtii häipyä jo siinä kohtaa, kun alkaa raivata tilaa taikinalle :D Tiedän tunteen!

      Poista
  6. Niin osuva aihe!

    Ihanan siistiä. Sun olis pitänyt ottaa myös se "ennen" kuva ;)

    Meillä on keittiössä aivan liian vähän kaappitilaa (keittiön aikanaan suunnitelleet olivat lapseton pariskunta, joka ei juuri kokkaillut), joten tavaraa lojuu väkisinkin työtasoilla. Lämmityskauden ulkopuolella ryönä kerääntyy myös puuhellan päälle, joka on mitä mainion rojunkeräyspaikka, mutta aiheuttaa tosiaan sitä epämääräistä levottomuutta.

    Myönnän, että olen myös vähän laiska siivoilemaan ja laittamaan tavaroita paikoilleen...En siis voi syyttää edes näitä muita keittiön sotkemisesta! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle on pienestä asti toitotettu, että siistiä pitää olla, joten olen ihan toivottoman arka näyttämään blogissa sitä, mitä ei saisi olla eli niitä rytökasoja :D Ennen -kuvia ei siis ole olemassa.

      Nyt täytyy kyllä sanoa, että uudistuksen jälkeen, jolloin keittiöstä lähti iso pakastinkaappi ja tilalle tuli iso komero, että nyt keittiössä on kivasti kaappitilaa. Yhdessä kaapissa on jopa pari hyllyä tyhjää, vaan tuskin tilanne jatkuu kovin pitkään :D Säilytystilat ovat kyllä ensiarvoisen tärkeitä.

      LAiskuutta on täälläkin ilmassa ja ongelma rytökasojen raivaamissa onkin lähinnä se, että mihin niitä rytöläjiä laittaisi, kun ihan kaikkea ei aina voi roskikseenkaan kipata.

      Poista
  7. Tosi kauniit vitriinit! Meillä kertyy rötykasoja ja tuntuu, että nurkat pursuaa tavaraa. Parhaani mukaan yritän karsia ja olla hankkimatta uutta. Toisinaan se tuottaa tuskaa kaikkea kaunista, vanhaa ja kirppareja rakastavalle luonteelle. :)

    http://pikku-bambin.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja ei ollut helppoa löytää noin kapeita vitriineitä, jotka tuohon kävisivät. IHan ei tuo tummempi väri ole samaa, mitä tasoissa, mutta aina ei voi kaikkea saada :D

      Tuntuu kyllä, ettei tarvitse edes hankkia tai ostaa mitään, kun sitä krääsää vain tulee ja muodostuu jostain esille. Itse haluaisin olla jollakin tasolla minimalisti, mutta tähän mennessä olen onnistunut tavoitteessani todella huonosti.

      Poista

Kommentit ovat blogin suola ja sokeri :) Kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...