Kissan elämää

Huomenna on suuri päivä, sillä tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun meille saapui suuri pieni sydämen sulostuttaja, Myy the Ragdoll. Myyn jälkeen hentoisia kissankarvoja on ollut kaikkialla. Vaatteissa, silmissä, suussa, ruoassa... Tosi suloista, että lemmikki tulee karvojen muodossa mukaan kaikkialle, minne ikinä menenkin. Kotona karvat vaihtavat huonetta jalkoineen ja häntineen päivineen vaikka kesken päiväunien, jos vain vaihdan huonetta kesken askareideni. Tällä hetkellä Myy nukkuu isännän työtuolissa, mutta jos siirryn olohuoneeseen lukemaan vaikka kirjaa, seuraa nelijalkainen pian haukotellen perässä ja ottaa hyvän asennon omalta lempipaikaltaan.

Ragdoll osaa ottaa rennosti. Tämän yksilön tapaa usein rötköttelemästä lattialla ihan katollaan.

Ragdoll on suurehko kissarotu ja Myykin painaa jo reippaasti yli viisi kiloa. Viime kesänä, vauhdikkaan kasvun vaiheessa kissa kiljui ruokaa jatkuvasti. Syksyn tultua syömistahti alkoi tasoittua ja kevättalvella Myystä kuoriutui jo hyvin valikoiva, suorastaan ronkeli kissaneiti. Lisähaastetta ruokailuun on tuonut se, että Myyn masu on todella herkkä. Sinnikkään ja äärimmäisen laajan repertuaarin läpikäyneenä voin nyt kertoa, mikä Myylle sopii ja mikä ei. Harkinnassa oli jo vaativan eliminaatiodieetinkin läpikäyminen, mutta onneksi masu alkoi rauhoittua hyvällä, viljattomalla ruokavaliolla. Tällä hetkellä masu on hyvässä kunnossa ja toivottavasti tulee olemaan jatkossakin.

Kissat rakastavat ahtautua laatikoihin. Tämä yksilö ei tee poikkeusta tässäkään asiassa.

Ragdoll on ollut pitkään rekisteröintien perusteella Suomen suosituin kissarotu. Oma ensikosketukseni rotuun tuli vuonna 2004 tai 2005, kun Kouvolassa minut vietiin kissanäyttelyyn. Ragdollit ihastuttivat kauniin sinisillä silmillään, helpon näköisellä käsittelyllä ja lungilla asenteella. Myös kaunis, silkinsileä, vähän viileältä tuntuva turkki jätti lähtemättömän vaikutuksen. Näyttelyn jälkeen taisin todeta ihan ääneen, että haluaisin joskus vielä oman ragdollin. Kissan hankkiminen ei tullut ajankohtaiseksi vuosiin tämän jälkeen, kunnes toissa syksynä ajatus omasta kissasta alkoi pyöriä mielessä. Puhuin kissahaaveista työystävälleni, jolla on kolme kissaa. Hänen kissoistaan yksi on ragdoll ja hän suositteli meille tätä ihanaa lempeää rotua. Oma kohtaamiseni räsyjen kanssa tuli heti mieleen, eikä asiaa tarvinnut sen enempää pohtia. Otin ystävän suosittelemaan kasvattajaan yhteyttä ja lopputulos onkin sitten jo tiedossa.

Kissaneiti viettää kesällä paljon aikaa parvekkeella. Myy on ilmeikäs kissa.

Myy on ollut uskomattoman kiltti kissa. Huonekalut ovat saaneet olla rauhassa, ja jos meinaakin kynsiään johonkin kokeilla, uskoo heti puhetta ja tietää mihin saa mennä kynsiään teroittamaan. Myyn kanssa kaikki sujuu hienosti, tutut rutiinit pitää käydä läpi joka päivä. Vieraiden kanssa Myy on vähän varuillaan, eikä heti hakeudu läheisyyteen. Myy on silti kiinnostunut ja tarkkailee tilannetta sopivan välimatkan päästä. Oman perheen kanssa Myy juttelee ahkerasti ja osaa vaatia huomiota, herkkuja, vessaseuraa ja leikkikaveria. Kissa on kaikessa mukana.

Öttiäisten lentelyä on kiva seurata lasin lävitse.

Myyn elämää voi seurata Instagramissa https://www.instagram.com/myytheragdoll/