lauantai 17. tammikuuta 2015

Ankkaa pöytään

Jos nyt joku otsikon perusteella odottaa jotain upeaa reseptiä siitä, miten valmistetaan ankkaa, tulee kyllä varmasti pettymään. Meillä ei ole koskaan syöty ankkaa, vaikka eräs Ankka kavereineen on viimeisen puolivuotta viihtynytkin ruokapöydässämme kovin ahkeraan. Sama Ankka* seikkaili myös oman lapsuudenkotini ruokapöydässä. Miten se ruoka maistuukin muka niin paljon paremmalta Ankan seurassa?

Viimeaikoina on pitänyt ihan tehdä säännöt Aku Ankkojen lukemista varten. Koko perheen ruokahetkiin Aku Ankkaa ei saa ottaa. Aamupalapöydässä, välipalalla ja yksityisaterialla sitä saa lukea, kunhan se ei häiritse syömistä. Aku Ankkoja ei saa jättää lojumaan pöydälle tai sohvalle, vaan ne viedään lukemisen jälkeen omalle paikalleen. Sääntöjä noudatetaan vaihtelevalla menestyksellä. Varsinkin lojumaan jättämisestä keskustellaan välillä vähän tiukkaankin sävyyn.
Välipalaksi Ankkaa ja vaikka banaania...
Isukki oppi kertomansa mukaan lukemaan jo 4-vuotiaana Aku Ankkojen ansiosta. Mikäs sen suurempi motivaattori kuin kuvalliset tarinat, joista ei saa kunnolla tolkkua, jollei opettele lukemaan. Itse olin Aku Ankkojen suurkuluttaja varsinkin ala-asteiässä ja tunnustan kyllä lukevani Akkaria vieläkin silloin tällöin ruokapöydässä. Olemme tilanneet Akua jo pitkään erilaisissa tarjouspätkissä, mutta vakiokuvioihin sen kolahtaminen postiluukusta viikoittain on kuulunut nyt noin puolisen vuotta.

Tyttö innostui sarjakuvista viime syksynä, kun lukeminen alkoi olla jo sujuvaa. Enkä estele uutta innostusta yhtään, sillä onhan Ankkojen käyttämä kieli monipuolista ja rikasta. Sananlaskut ja erilaiset sanonnatkin ovat alkaneet avautua neidille, vaikka joskus vielä Ankka kädessä tullaankin kysymään, että mitähän tämä nyt tarkoittaa. Pienenä miinuksena iloisesti alkanut itsenäinen kirjojen lukeminen on nyt jäähyllä, koska Akkarit kiinnostavat tällä hetkellä huomattavasti enemmän.
Kasa Ankkoja kavereineen on vallannut pöydän. Eikä kuvaa edes tarvinnut lavastaa :D
Miten teillä suhtaudutaan Akkareihin? Onko Ankkakärpänen purrut vai kiinnostavatko muut jutut? Syödäänkö pöydässä ihan oikeaa ankkaa vai saako pöytään tuoda Ankkaa ollenkaan?

Mukavaa viikonloppua!

*Mainoslinkki

19 kommenttia:

  1. Ihan on vakiovieras meidän ruokapöydässä :) Samoista säännöistä keskustellaan myöskin ja vaihtelevasti niitä noudatetaan. Itse en juurikaan enää näihin jaksa paneutua, mutta mies kyllä, eli parhaimmillaan koko miesväki lukee Akua iltapalaa syödessä. Minulle ja miehellekin on Aku tullut koko lapsuusajan ja meillekin se tilattiin jo Esikoisen ollessa vauva. Hän onkin meillä innokas sarjakuvien lukija, mutta viime aikoina myös Kuopus on alkanut lukemaan Akuja, eli kirjoja meilläkin luetaan tällä hetkellä vähemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meille on kans Akua tilattu tarjouspätkissä jo monien vuosien ajan. Nyt oli sitten kiva kaivella Akut jemmoista, kun tyttö niistä lopulta innostui todella paljon. Kirjoja menee tosiaan nyt huonosti ja näyttää siltä, että koulun kirjastoautostakin tyttö lainaa tällä hetkellä lähinnä Akun taskukirjoja :D No, jos tämä innostus tästä nyt vähän tasottuisi ja alkaisi taas kirjatkin jossain vaiheessa maittaa. Vaikka uskon kyllä, että Akkaritkin kehittävät lukutaitoa ja pitävät kiinnostusta lukemiseen yllä siinä, missä kirjatkin.

      Poista
  2. Kyllä Aku Ankka kuului minunkin aamupala ja kahvipöytään lapsuudessani. :) Iskä luki paikkallista sanomalehteä aamukahvilla ja minä Akkaria. Muistoja, muistoja, ihania tuo Aku Ankka.
    Tulee tuota vieläkin luettua. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä, ettet ole unohtanut Akkaria vieläkään :D Itsellänikin on hyviä muistoja Akkareista lapsuudesta. Kesällä saattoi helposti mennä päivä mukavasti pelkkiä Akkareita lukemalla :D Nykyään ei kyllä jaksa kerralla ihan yhtä montaa lehteä lukea putkeen.

      Poista
  3. Mies oli lasten syntymään saakka vakiintunut Kalle Ankan lukija, mutta sitten tuli siirtyminen Akuun. Itse luen satunnaisesti. Pojat lukevat kaikki, myös kuopus joka ei osaa vielä lukea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä voi kuopuskin saada lukuinspiraation Akkaria katsellessaan :D Kyllä se Akkari on meilläkin sellainen koko perheen lehti. Mikään muu lehti ei yllä samaan!

      Poista
  4. Aku Ankka on kuulunut meidän perheeseen jo kauan. Kuuluu edelleen vaikka nuorinkin on jo muuttanut pois kotoa! Luen itsekin ja yksi komero on pullollaan vanhoja Akuja ja pokkareita, joita vaalitaan ja luetaan jo lie kuinka monetta kertaa. Perinne siirtynyt seuraavaan polveen ja Aku tulee sinnekin sekä isän että lasten (5 ja 2) luettavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Akkari on kyllä numero yksi! Neiti lukee Akkareita enemmän kuin niitä ehtii tipahdella postiluukusta. Kerran kuussa tuleva extrakin tulee. Kohta täytyy varmaan kaivella mummolankin jemmat ja sitten siirtyä taskukirjojen hankintaan :D Aku Ankka on siitä hieno lehti, että se ei pääsy paperinkeräykseen, vaikka moni muu lehti sinne joutaakin aikanaan kaappeja siivotessa ja peratessa. Akkari on meilläkin perinteikäs lehti jo kolmessa sukupolvessa :)

      Poista
  5. Aku Ankka on varmasti ollut tärkein innoittaja isoveikan lukemaan oppimisessa. Ankan tilasivat mummo ja vaari puolitoista vuotta sitten lahjaksi ja se tulee kestona joka keskiviikko. Kolme kansiollista komeilee jo hyllyssä ja tänään juuri tajusin, että lisää kansioita pitää tilata nyt eikä heti. Suosikiksi Aku nousi heti ensimmäisestä lehdestä, vaikka isoveikalla oli ikää tuolloin vasta 4,5 v.

    Meillä isi on yhtä innokas Akun lukija kuin poikansakin ja välillä meinaa tulla ihan riitaa uuden lehden lukuvuoroista ;) Isin kovakantiset Aku Ankka kirjat ovat yhteisiä aarteita, joita selaillaan toistaiseksi vain yhdessä, sillä pikkuveikan käsiin joutuessaan niille voisi käydä vahinko.

    Ruokapöytään en ole Ankkaa vielä päästänyt, mutta varmasti se tulee ajankohtaiseksi silloin, kun koululaisen syömiset osittain eriytyvät vanhempien ruoka-ajoista. Omassa lapsuudessa Akua luettiin ainakin aamu- ja välipalalla.

    Meille tulee normaalin Akun lisäksi myös Junior-versio, joka sopii hyvin myös pikkuveikalle. Se ilmestyy vain kerran kuussa, joten tavallisella Aku Ankalla on meidän perheessä kova kysyntä joka keskiviikko :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meille hankittiin kans hiljattain lisää kansioita, koska Akkarikaappi alkoi pullistella ja käyttäytyä huonosi ovea avattaessa :D Ennen Akkaria tytölle tuli pariin otteeseen Nalle Puh -lehti, mutta se ei saavuttanut koskaan samanmoista suosiota. Nykyään Akkarin lisäksi tulee Koululainen, jota luetaan myös välillä innokkaasti.

      Aku Ankka Junior ei ole meille tuttu, mutta ekstra kolahtaa kans luukusta kerran kuukaudessa. Täytyykin tutustua myös tuohon Junioriin :)

      Poista
  6. Meille on tullut "aina" Aku Ankka, mummo taisi lahjatilata sitä mulle jo ennen kuin oli omia lapsia. Sittemmin jo siirretty lapsen nimelle :P Tällä hetkellä akkareista on eniten innostunut eskarilainen, lukee niitä etenkin illalla sängyssä. Tai siis selaa, ei vielä osaa ihan lukea, mutta sanoja tunnistaa jo tosi paljon. Meille tulee myös Aku Ankka junior, ja siihen liittyy myös nettitehtäviä (kirjain- ja numerotehtäviä, vaikeimmat kertolaskuja jne), joita on välillä käyty tekemässä.

    Ite en enää juurikaan lue akkaria, jotenkin koen että se oli parempi ennen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aku Ankka Junior kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta. Se menis varmaan vielä pikkukoululaisellakin, vaikka periaatteessa on vissiin suunnattu leikki-ikäisille? Eskarilaisen lukutaitoa ja sanojen tunnistusta ihan varmasti kehittää kyllä Akkareiden lukeminen :) Meillä ei lehtiä vielä ole pöydästä sänkyyn kuskattu, mutta voi olla, että sekin aika tulee.

      Mä koen kans, ettei Akkarin jutut enää iske sillä tavalla kuin omassa lapsuudessa. Ja koen, että tarinat olivat silloin ennen paremmin mietittyjä :)

      Poista
    2. Meille lähti kans Junior testitilaukseen, kun löytyi niin hyvä tarjouskamppiskin netistä, johon sai vielä Ostohyvitykset päälle. Ei huono! :D

      Poista
    3. Mä olen samaa mieltä kanssa tuossa, että ennen oli paremmat tarinat akkarissa. Ei nää uudet oikein iske. :)

      Poista
    4. Klassikot on klassikkoja ja ihan varmasti tarinat mietittiin aiemmin ajan kanssa kypsytellen. Osittain se, ettei aina iske, voi johtua myös siitä, että itselle on tullut ikää ja Ankka on ikinuori :D

      Poista
  7. Mulla löytyy Aku Ankka -kansioita "muutama", nimittäin sarjikset vuosilta 1981-2002 löytyy kansioituna :) Tähän asti ollut Aku-taukoa, kun taas tän vuoden alusta tokaluokkalainen poika rupesi saamaan lahjatilauksena lehteä.
    Itse mietin että toisaalta olisin voinut ruveta viemään postilaatikkoon noita omia vanhoja lehtiäni viikottain niin ei olis tarvinnut kenenkään lehteä meille tilata.. :D :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mahtavat kokoelman Akkareita! Kun poika pääsee Akkari-innostuksessaan kunnolla alkuun, niin eipä se viikottainen Akkari enää riitä :D Luulen, että jo pelkkä 80-luku on aika nopeasti kahlattu läpi, kun vauhtiin pääsee. Meilläkin on luettu Akuja jo kansiotolkulla. Onneksi niitä on varastossa kans takavuosilta melko paljon.

      Poista
  8. Meidän pojille on tullut Aku Ankka kohta pari vuotta. Lupasin heille aikanaan, että lehti tilataan, kun he oppivat lukemaan. Kumpikin oppi sitten samaan aikaan ja Aku Ankka tilattiin yhteiseksi. Ruokapöydässä meillä ei saa lukea. Pojat lukevat Aku Ankkoja iltaisin sängyissään. Uusimmasta Ankasta on aina kiista ja kummasti keskiviikkoisin saa aina jomman kumman hakemaan postin laatikosta alta aikayksikön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Kätevää, että edes kerran viikossa saa postin kotiin asti kannettuna! Meillä ei kyllä ole siitä huolta, kun kerrostalossa posti kolahtaa muutenkin eteiseen asti. Akkari kyllä kuuluu ehdottomasti odotetuimpaan postisarjaan meilläkin. Aniharvoin pääsen ensimmäisenä apajille ;)

      Lukutaito on varmasti kehittynyt Akkareiden myötä. Puhuimme tytön opettajankin kanssa Aku Ankkojen lukemisesta ja hän ei pitänyt sitä yhtään hullumpana juttuna lukutaidon kehittämisessä. Toki kirjojen tärkeydestäkin puhuttiin.

      Poista

Kommentit ovat blogin suola ja sokeri :) Kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...