tiistai 2. syyskuuta 2014

Syysmietteitä

Elämä kulkee eteenpäin tietynlaisissa sykleissä. Tällä hetkellä koen, että olen siirtymässä syklistä toiseen ja olen pudonnut jonkinlaiseen välivaiheeseen. Tämä vuosi on ollut monella tapaa suuntaa näyttävä sairasteluineen kaikkineen. Lähes kuuden vuoden jälkeen putosin (ainakin hetkellisesti) pois myös työelämän oravanpyörästä. Nyt olisi aikaa hengähtää ja miettiä tulevaa.

Kävin perjantaina magneettikuvauksessa ja tällä viikolla saan varmaankin tietoa, että missä mennään ja millä aikataululla edetään mahdollisiin uusiin leikkauksiin. Uuden työpaikan haku tuntuu jollakin tapaa turhauttavalta, kun ei voi tietää, kuinka pitkiä sairauslomia on vielä edessä ja missä vaiheessa. Uuteen arkeen oloneuvoksena on kuitenkin ollut suht helppo sopeutua. Olen tuntenut itseni tärkeäksi, kun olen saanut olla normaalia enemmän läsnä tytön koulun aloituksessa. 

Työttömänä olemisessa on myös ristiriitansa. Jollain tasolla tuntuu, että maailma on vielä ihan keskeneräinen paikka. Miten siis minulle ja osaamiselleni ei muka ole tällä hetkellä mitään käyttöä? Nyt, kun olisi aikaa myös itselle ja ihan omille jutuilleni, en osaa kuitenkaan tarttua mihinkään. Päivät soljuvat ohi sen kummemmin ajattelematta ja ilman mitään projektejakaan. Toisaalta on ihanaa vain olla, mutta pelkästä olemisesta tulee karmiva syyllisyydentunne ja ahdistus. Täytyisi osata ajatella, ettei mikään vaihe elämässä voi kestää ikuisesti. Nyt on tällainen vaihe ja seuraava voi odottaa jo oven takana.
Tyttö on ollut iloinen siitä, että olen ollut aamuisin saattamassa häntä kouluun ja hakemassa heti koulun päätyttyä. Iltapäiväkerhopaikkakin tuli varattua keväällä, kun syksyn kuviot olivat niin avoinna ja ovat sitä edelleen. Neiti on kuitenkin halunnut koulun jälkeen tulla suoraan kotiin. Onhan tämä hänellekin ainutlaatuista ja ennen kuulumatonta, että äiti on kotona. Otetaan siitä siis kaikki ilo irti ja leivotaan iltapäivällä yhdessä vaikka mustikkapiirakkaa. Tietysti vasta, kun läksyt on tehty. Kyllä tämä tästä!
Leppoisaa syksyä muillekin!

14 kommenttia:

  1. Tuttu tunne tuo välivaihe... Mulla tää välivaihe on kestänyt vaan paljon pidempään eikä ihan selvää ole että onko tämä lopullinen välivaihe... Tänä syksynä etenkin on ahdistanut se että kukaan ei tarvii mua mihinkään, ei ole mitään työtä joka odottaisi juuri sitä että minä tulisin sen tekemään. Motivaatiota uskoa parempaan huomiseen on saanut oikein etsimällä etsiä.

    Mutta sellaista elämä vaan on, ei aina voi kaikki mennä niin kuin Strömsössä!

    Toivon sinulle kaikesta huolimatta mukavaa välivaihetta ja yritä nauttia jokaisesta hetkestä kuitenkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää sairastaminen on ainakin toivon mukaan vaan typerä välivaihe -meillä molemmilla. Työelämäänkin ehtii palata kyllä varmasti. Täytyy osata nauttia rauhallisista hetkistä... mutta ei näille tuntemuksille silti mitään mahda!

      Tsemppiä! Motivaatiota voidaan etsiä välillä vaikka sitten yhdessä tuumin :D

      Poista
  2. Mä olen välivaiheessa kellutellut jo hyvän aikaa - kotiputkesta on tosi vaikeeta päästä työputkeen, kun niitä töitä ei vaan ole. Mulla on pienin kuitenkin kotona, joten ei tunnu vielä toimettomalta - parin vuoden päästä fiilis on varmasti ratkaisevasti eri, jos ei ala jotain tekemistä löytyä. Sulla on kuitenkin hyvä ala, ja varmasti töitä löytyy, kunhan saat itsesi eka työkuntoon. Voit siis ihan rauhassa nyt lepuutella ja nauttia kiireettömyydestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on kyllä hyvä ala, mutta mielekkään kokopäivätyövaihtoehdon löytyminen ei sitten olekaan enää niin itsestäänselvyys. Musta ei ole kolmivuorotyöhön. En kestä valvomista ja epäsäännöllistä elämänrytmiä. Opiskeluvaihtoehtokin nostaa tällaisissa tilanteissa päätään, mutta toisaalta se ei lyö pidemmän päälle leiville ja vaatii kuitenkin paljon työtä.

      Eiköhän sullekin joku kiva työpaikka jossain kohtaa löydy, vaikka on se kyllä nykypäivänä kummallista, kun työntekeminenkin on joku ihmeen etuoikeus, joka ei mahdollistu tuosta noin vaan.

      Poista
  3. Toivottavasti osaat kuitenkin nauttia väljemmästä aikataulusta, etkä tuntea huonoa omaatuntoa siitä. Tytöllehän tämä on varmasti ihanaa aikaa, kun voi lyhyen koulupäivän jälkeen tulla kotiin äidin luokse ja puuhailla yhdessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy yrittää opetella nauttimaan väljästä aikataulusta. Päivät menevät kyllä ihan hurjan nopeasti vain kotitöitäkin puuhailemalla :D

      Tytölle tämä on varmasti mukavaa aikaa ja tuntuu, että hän jaksaa paremmin arkea -ainakin kotona. Koulussa on ilmeisesti vähän ollut jo väsymisen merkkejä ja tylsistymistäkin ilmassa....

      Poista
  4. Nauti nyt tästä ajasta jonka saat olla kotona. Tyttökin varmasti tykkää. :)
    Itselle oli tosi ihana asia ekalla luokalla, kun äiti jäi kotia minun kanssani koulun alettua. Hän todellakin jäi töistä pois! Siis aivan kokonaan minun vuokseni yli kymmeneksi vuodeksi. Arvostan suuresti tätä päätöstä joka oli silloin vanhemmille varmasti hankala tehdä. Kuitenkin vakituinen työpaikka ja kaikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mahtavaa, että sait turvallisen koulutien kulkea. Mulla ei varmaan ole mahdollisuutta taloudellisestikaan olla kotona yhtään enempää kuin tilanne vaatii, mutta täytyy nyt yrittää ottaa kaikki ilo irti ja olla murehtimatta liikaa. Asioilla on taipumus järjestyä jotenkin päin. :)

      Poista
  5. Juuri niin, asiat kyllä järjestyvät. Ajattele, että sille on syynsä, että saat olla juuri nyt kotona. Epätietoisuus tulevasti tietysti mietityttää, mutta luota siihen, että elämä kantaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se menee! Ja en oikeasti tiedä, miten tyttö olisi selvinnyt aamuista ilman mun apua ja hopottamista :D Kyllä tällä joku tarkoitus on.

      Poista
  6. Oi välitila! Onko muutakaan olemassa?
    Suloista ja stressaavaa. Voin kuvitella. Mulla töitä vuodenvaihteeseen ja sitten? Kai asiat järjestyvät. :)

    Toivottavasti sairastelut jäävät pian taakse!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kyllä se on täälläkin vuositolkulla sijaisuuksia tehdessä tuntunut jatkuvalta välitilalta tämä työelämä ainakin. Nyt ollaan sitten taas uudenlaisessa välitilassa :D

      Vuodenvaihteeseen on vielä aikaa. Sulla on siis hyvin aikaa pohtia uutta suuntaa :)

      Sairastelujen suhteenkin kellutaan myös välitilassa. Lääkäri soitti tänään ja nyt parannellaan vanhoja leikkuukoloja ensi vuoteen ja kartoitetaan tilanne ensi vuoden alussa uudelleen. Toisaalta helpotus. Toisaalta tässä nyt vain siirretään sitä, mikä on eittämättä edessä.

      Poista
  7. Tuttu tunne, vähän liiankin tuttu. Välivaiheita on takana jos jonkinlaisia.

    Olen ollut aikanaan puutarhahommissa ja talvet usein työttömänä. En osannut koskaan nauttia tuosta vähän normaalia pidemmästä "lomasta" vaan stressasin koko ajan. Sitten keväällä, kun töitä taas löytyi, harmittelin etten ollut nauttinut vapaasta.

    Ja sama homma myös kotiäitiyden kanssa, varsinkin viimeisenä vuotena. En osannut nauttia/heittäytyä vaan tuskailin, kun töitä ei löydy. Vasta kun kuulin saaneeni töitä, aloin viettää "viimeisiä lomapäiviä" täysillä ja tehdä kaikkea kivaa lasten kanssa. Voi, miten monta päivää hukkasin.

    Itse en osaa nauttia vapaasta, jollen tiedä, milloin se päättyy. Kai se on aika yleistä muillekin. Loma on lomaa vain, jos aika on rajattu selvästi.

    Toivottavasti löydät keinoja nauttia välivaiheestasi ja löydät sen tarkoituksen. Haluan uskoa, että kaikella on tarkoitus ja usein nuo välivaiheet lopulta muuttavat elämän suuntaa parempaan, kun on pysähdyttävä ja tutkiskeltava ajatuksiaan. On tosi hienoa, että saat olla täysillä läsnä tytön uudessa elämänvaiheessa, koulun aloituksessa. Kaikkea hyvää teille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos rohkaisevista sanoista!:) Elämä kantaa ja kaikella on ta rkoituksensa. Nyt olisi hyvä aika pohtia ihan uusiakin polkuja työuralla, vaan onko sellaiseen sitten tarmoa ja rohkeutta? Lupaan olla hukkaamatta "lomapäiviäni". Pakkohan näistä on nyt nauttia, kun mahdollisessa uudessa työpaikassa ei sitten ole tiedossa edes kesälomaa pitkään aikaan :D

      Poista

Kommentit ovat blogin suola ja sokeri :) Kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...