sunnuntai 31. elokuuta 2014

Juhlapöydän lasagne

Välillä kyllä tuntuu, että kotiarestit peli- tietokone-, puhelin- ja iPad -kieltoineen ovat pahempia rangaistuksia vanhemmille kuin tytölle itselleen. Maanantaina meidän ronkeli kuitenkin keksi viikolle ihan kivaa yhteistä ja sääntöjen puitteissa olevaa tekemistä, kun kaivoi jostain esiin, luultavasti lehtitilauksen kaupanpäällisenä aikapäiviä sitten tulleen Nalle Puhin Iloisen kokin oppaan. Tiistaina paistoimme välipalaksi Puhin parhaita räiskäleitä, jotka valmistettiin muuten ihan normaalisti, mutta taikinaan raastettiin mukaan sitruunankuorta. Nam!

Keskiviikkona oli vuorossa Juhlapöydän lasagne. Olin yllättynyt siitä, että tyttö halusi kokeilla reseptiä, koska sen tuotos ei varsinaisesti kuulu niihin viiteen ruokalajiin, joita neiti ronkeli suostuu syömään. Positiivista on jo sekin, että tyttö yleensä kiinnostui ruokaohjekirjasta ja ehdotti itse kokkailua. Yleensähän tyttö ei nälkää valittele eikä ruoan perään kysele. Syöminen on maailman tylsintä puuhaa ja mielummin otetaan viikko kotiarestia kuin tullaan kesken ulkoilun syömään.
Kokille tuli hiki kesken kaiken!  Paistaminenkin tuntui raskaalta puuhalta. Korkea aika siis oppia, että ruoanlaitto käy työstä :D
Juhlapöydän lasagne, 6 annosta

Valmistusaineet
1 sipuli
1 porkkana
2 valkosipulinkynttä
2 tl öljyä
500 g sika-nautajauhelihaa (me käytimme 400g naudan jauhelihaa)
400 g tomaattimurskaa
2 rkl ketsuppia
2 tl kuivattua oreganoa
1 tl suolaa
0,5 tl rouhittua pippuria
lasagnelevyjä
öljyä vuoan voiteluun

Juustokastike
2,5 dl ruokakermaa (me käytimme 2 dl kuohukermaa)
2 kananmunaa
1,5 dl maitoa (me käytimme 2 dl maitoa)
100g juustoraastetta (me käytimme reilummin justoraastetta)

Valmistus
1. Kuori ja silppua sipuli. Kuori porkkana ja raasta se karkeaksi raasteeksi.
2. Kuori valkosipulinkynnet ja poista kova kanta. Hienonna kynnet. Lämmitä uuni 200 asteeseen.
3. Kuumenna öljy kasarissa, lisää sipulit ja porkkana. Paista 1-2 minuuttia kokoajan puulastalla sekoittaen. Lisää sitten jauheliha ja ruskista se.
4. Vähennä lämpöä. Lisää tomaattimurska, ketsuppi ja mausteet. Sekoita hyvin. Hauduta noin 20 minuuttia. Sekoittele kastiketta välillä, jotta se ei pala pohjaan.

5. Sekoita kulhossa kerma, kanamunat ja maito. Lisää joukkoon puolet juustoraasteesta.
6. Voitele uunivuoka öljyllä.
7. Levitä vuoan pohjalle ohut kerros lihakastiketta, sitten kerros lasagnelevyjä jne. Kuivat lasagnelevyt voi pienentää sopiviksi taittamalla.
8. Viimeisen lasagnelevykerroksen päälle tulee juustokastike. Ripottele juustokastikkeen päälle loput juustoraasteesta.
9. Kypsennä uunissa 40-50 minuuttia ja anna vetäytyä uunista ottamisen jälkeen vielä 10 minuuttia. Jos et halua lasagneen rapeaksi paitunutta juustokuorta (niin kuin meidän ronkeli ei halua), voi lasagnen paistaa foliolla peitetyssä vuoassa. Toimii myös makaronilaatikon kanssa.
Meillä laatikkoruoat, kuten lasagne ja makaronilaatikko paistetaan uunissa foliolla peitettynä. Tällöin ruokaan ei tule tytön kammoamaa kovaa kuorta.
Summa summarum:

Tyttö maistoi ruokaa hyvällä ruokahalulla, mutta ilmoitti välittömästi: "Äiti, oikeastaan en kyllä tykkää tästä yhtään!" Itse tykkäsin tällä ohjeella tehdystä lasagnesta kovasti, vaikka omaan makuuni olisin ehkä käyttänyt mausteita hiukan enemmän. Neiti osallistui ruoan laittoon kivasti, eikä yökkinyt ruokapöydässä kovaäänisesti, kuten yleensä, jos ei ole itse osallistunut ruoanlaittoon. Ruoan "pahuudesta" ei siis tehty tällä kertaa suurta numeroa.

Loppuviikosta tyttöön iski flunssa, eikä ruoka maittanut sen vertaa. Nyt kärvistelen itse saman flunssan kourissa. Saas nähdä, jaksaako sitä lähteä pärskimään iltapäivällä messuille. Järkevintä olisi ehkä jäädä kotiin.

Mukavaa sunnuntaita!



12 kommenttia:

  1. Ruuanlaitto on kivaa yhdessäoloa! Mä en ole ikinä tehnyt lasagnea! Pitäisköhän kokeilla? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää oli tosi helppo resepti ja maku oli sellainen perinteinen lasten makuun sopiva. Meillä neiti nyt vaan on mikä on näiden syömisten suhteen :/

      Poista
  2. Meidän pojat tykkäävät kovasti leipomisesta, just muuten postasinkin siitä :) Esikoinen osaa jo laittaa hiukan ruokaakin itsenäisesti. Koitan kannustaa lapsia keittiöpuuhiin. Joskus ne on kuitenkin aloitettava.

    En ole ikinä kokeillut sitruunankuorta lettuihin. Pitääpäs testata!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kävin just lukemassa ja kommentoimassa! :) Ruoanlaitto ja leipominen ovat taitoja, jotka itsekin yritän tytölle opettaa. Harmi vaan, ettei tyttöä ruoka ja kulinaristiset nautinnot juuri kiinnosta. Ens viikolla pitäis kuitenkin tehdä kuulemma mustikkapiirasta. No tehdään!

      Sitruunankuori antoin lettuihin kivan maun ja sopi varsin hyvin.

      Poista
  3. Ehkä kirjan värikäs kuvitus innosti tytön kokkailemaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla! Nyt, kun lukeminen alkaa olla suht sujuvaa, on neiti kaivanut esille Aku Ankkoja ja Nalle Puh -lehtiä. Luulen, että Iloisen kokin opas -läpyskä oli piiloutunut lehtitelineeseen näiden joukkoon :D

      Poista
  4. Meillä Kuopus myös on lähtökohtaisesti sitä mieltä, että ruoka on pahaa, olipa se sitten mitä tahansa. On kyllä innokas apukokki :) Esikoinen on kova tekemään välipaloja, meillä on jotain Aku Ankka aiheisia keittokirjoja, joista ohjeita lukee. Harvoin löytyy kaikkia tarvittavia aineksia, mutta hän on luova ja soveltaa kaapista löytyvistä :) Äidin hermo vaan ei aina riitä näihin kokkailuintoihin ja niistä seuraaviin sotkuihin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih! Rapatessa roiskuu ja vaikka välillä apukokiksikin saa maanitella, niin siivoamisesta yritetään aina luistella. Nyt me toteutettiin siivousta sillä lailla, että laitettiin ne tarvikkeet, joita ei enää tarvittu, heti kaappeihin ja siivottiin heti, jos jotain meni pöydälle. Ei jäänyt niin hirvittävää sotkua sitten lopuksi pelkästään mun hoidettavaksi. Olin siis juoni ja homma pelitti. Neiti luuli, että siivoaminen on osa ruoanlaittoa :D

      Poista
    2. Aika ovelaa Kati tuon siivoamisen suhteen. ;)

      Poista
    3. Joo, kyllä mullakin välillä välähtää :D Sen verran peruslaiska tyyppi, etten aina jaksa olla puunaamassa.

      Poista
  5. Oli tosi jees, munkin ronkeli ADHD poika tykästy kovasti:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että maittoi! Me kokeillaan kyllä kans jonkin ajan kuluttua tätä reseptiä uudelleen, jos vaikka makuaisti olisi vähän kehittynyt meidänkin ronkelilla :D

      Poista

Kommentit ovat blogin suola ja sokeri :) Kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...