Perkasin tässä joku aika sitten tietokoneeni tiedostokansioita ja löysin tietysti myös paljon kuvia muutaman vuoden takaa. Oi niitä aikoja, kun tyttökin oli vielä ihan pieni vaappu! Tiedän, että aika on kullannut muistoja, vaikkei siitä nyt oikeasti edes kovin montaa vuotta vielä ole.
Tästä alkaa tämän blogin joulukalenterin luukkujen avaaminen teemalla: Kultaako aika muistot? Voi olla, ettei tämä äiti-ihminen muista avata luukkua ihan joka päivä, mutta haitanneeko tuo? Joulu tulee joka tapauksessa, vaikkei jokaista luukkua avaisikaan...
Suunnilleen tästä "kaikki" alkoi:
 |
| Kuva on vuodelta 2006 |
Tavattuani tuon mister oikean syksyllä 2005, asuin 200 kilometrin päässä täältä. Sen kuitenkin tietää ja tuntee, kun elämän palaset loksahtavat kohdilleen. Pakkasin tavarani isoon autoon ja muutin takaisin tänne, minne minä oikeasti kuulun. Pari kuukautta myöhemmin asuimme yhteisen katon alla ja alle vuoden päästä ensitapaamisesta tyttökin jo ilmoitteli tulostaan tähän yhtälöön. Kihlat vaihdettiin ensimmäisenä vuosipäivänä kaakaokupillisten äärellä ja naimisiin menimme parisen kuukautta ennen tytön syntymää. Elämä on hienoa, kun kivoja asioita tapahtuu paljon ja nopeaan tahtiin. En pidä jahkailusta! Nykyään asioita tapahtuu hitaasti ja verkkaiseen tahtiin... Hohhoijakkaa. Onneksi pian on joulu ja elämään tulee kivaa sähköä ja säpinää. Jotain, mitä saa suunnitella ja toteuttaa.
 |
| Sulhasen nenää kutittaa! Kuva 2007 maaliskuu. |
Aika kultaa muistot, mutta nämä muistot olivat kyllä jo tuoreeltaankin aika kultaisia.
Ps. Edellisessä postauksessa MiniQ lukijatarjous.
Kiva idea joulukalenterille, mukavaa joulukuun ekaa, meillä on lunta maassa vihdoinkin!!
VastaaPoista:)
PoistaTäällä on nyt kans lunta ja pakkanen! Pakkasta on luvattu ensi viikollekin, joten lumi toivon mukaan nyt sitten myös pysyy maassa.
Mukavaa joulukuun ekaa sinnekin! :)
Voi teitä pieniä kuvissa! <3
VastaaPoistaMeillä oli hiljattain miehen kansaa 13 vee vuosipäivä, pian kahdeksas hääpäivä. Ihan käsittämätöntä! Nyt ollaan kyllä ehkä rakastuneempia kuin koskaan, uuvuttavasta arjesta huolimatta. :)
Ihana postaus!
Ihan järkyttävää, miten nuorilta näytetään noissa kuvissa. Itse olen kuvissa n. 25 v. ja tuleva isukki n. 30v. Tällaisia vastaavia kuvia meistä ei ole enää luvassa. Kaksoisleukoja ei enää saa piiloon kuin vetämällä koko pään pussiin... :/
PoistaMiten se aika perheen perustamisen jälkeen meneekin kuin siivillä? Meille tuli juuri 7 vuotta (senkös takia onkin ollut vähän kriisiä ilmassa :D ) yhdessä ja kevättalvella ollaankin sitten oltu jo 6 vuotta naimisissa. Laskinkohan ihan oikein? Silloin kyllä jaksaa uuvuttaviakin elämänjaksoja, kun parisuhde on kunnossa :)
mielenkiintoinen joulukalenteriajatus :) ootan innolla mitä tuleman pitää!
VastaaPoistaHihi, kiitos! Niin odotan minäkin... ;)
PoistaVoi tuota nuorta rakkautta :)
VastaaPoistaTästä nyt vähän tuli kyllä mieleen, että mitä pitäisi tehdä 15 v muistoille ja kuville... en ollutkaan yhtään miettinyt moista, pitäisi varmaan muodostaa joku kanta asiaan...
Niin. Älä vaan hävitä vanhoja muistoja ja kuvia. Ne voivat tuntua nyt vaikeilta ja herättää huonoja fiiliksiä, mutta kannattaa ne silti säästää. Eläkemummona muistot ja kuvat ovat kivaa katseltavaa, luulisin :)
Poista