maanantai 6. elokuuta 2012

Nyt sujuu!

Alkukesästä tyttö ei luottanut itseensä yhtään tasapainon ja ilman appareita pyöräilyn suhteen. Hankimmekin avuksi potkupyörän, josta tyttö innostui välittömästi. Polkupyörä sai jäädä varastoon pölyttymään. Potkupyöräily alkoi sujua todella nopeasti ja tasapaino sekä luottaminen omaan tasapainoon löytyi nopeasti. Kesän aikana onneksi myös polkupyörä on päässyt pari-kolme kertaa pikaiseen testaukseen. Muutamia kertoja tyttö onkin ajanut jokusia metrejä onnistuneesti, mutta pelko on ollut silti se päällimmäinen tunne.

Tänään tyttö kuitenkin sitten rohkaistui ja viiletti pihaa ympäri uudestaan ja uudestaan. Ainoastaan liikkeelle lähtö tuottaa vielä ongelmia. Lisäksi tytöllä on nyt tapana hypähtää pyörän päältä toiselle sivulle jo vauhdissa, mutta eiköhän nämäkin arkuudet poistu ja taidot kehity hiljalleen.

"Mitä lujempaa ajaa, sitä paremmin pysyy pystyssä!" Sain vastaukseksi, kun kehotin tyttöä ajamaan rauhallisemmin.
Sinne tänne ja takaisin.
Miksi muuten aina mukana on vain kännykkä surkeine kameroineen, kun jotain kiinnostavaa alkaa tapahtua?

8 kommenttia:

  1. Hienoa! Onnea tytölle uudesta taidosta! Nopeasti se liikkeellelähtökin sitten harjaantuu. Meidän poika on jo kuin vanha tekijä vaikka vasta toukokuussa oppi ilman apupyöriä ajamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alkukesästä mekin jo apupyörät otettiin pois, mutta pelko oli niin suuri, ettei tosiaan kesän aikana pyörä ole ulkoillut kuin pari hassua kertaa. Kyllä se rohkeus siitä lisääntyy, kun saa itseluottamusta. Syksyllä ja viimeistään ensi keväänä sujuu kuin vettä vaan täälläkin :D

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Jeee! Mä olin jo vaipunut siihen uskoon, että tämä kesä mennään pelkällä potkupyörällä ja ensi kesänä sitten uusi yritys polkimille, mutta tyttö kyllä yllätti rohkeudellaan. Taitaa vaan olla hitaasti lämpiävää sorttia rohkeutta vaativien lajien suhteen.

      Poista
  3. Onnea neidille uudesta taidosta! Ja todennäköisesti sait itsellesi uuden harrastuksen. Sellaisen huutojuoksun. Siinä juostaan täysillä pyörän perässä ja huudetaan koko ajan: "Hiljennä! Pysähdy! Odota äitiä!". Itse olen harrastanut tätä pari kesää ja voin todeta, että käy kunnon päälle :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi! Mä otin itseasiassa aika rennosti ja yritin saada maailman hitaimmalla kännykkäkameralla osuman ohi viilettävästä tytöstä :D Pistin kyllä isukin juoksemaan perässä ja toki huutelin sitä "rauhallisemminkin ehtii!" joka välissä...

      Poista
  4. Hienosti menee!! Onnea uudesta taidosta! : D

    VastaaPoista
  5. Kiitos tosiaan vielä kaikille uudesta taidosta onnitelleille :) Tänään oli taas tullut vähän tuskastuttua ja itkeskeltyä pyörän kanssa, mutta niinhän se menee, ettei kukaan ole seppä syntyessään. Kovaa harjoitusta vain, niin kyllä se siitä.

    VastaaPoista

Kommentit ovat blogin suola ja sokeri :) Kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...