tiistai 14. heinäkuuta 2015

Pienillä muutoksilla maistuvaa kotiruokaa ja Tefal arvonnan voittaja

Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, miten hankalia tytön ruokailut ja syöminen ovat olleet. Käytän sanaa hankala, vaikka ehkä joku, jonka lapsella esimerkiksi vamman takia on ihan oikeita vaikeuksia syömisen kanssa ajatteleekin nyt, että paasaan ihan turhasta. Kaikki on toki suhteellista.

Tyttö jo vauvana nukkui mielummin tissillä kuin söi. Lusikkaruokailut olivat haastavia, koska suu pysyi tiukasti kiinni ja pää pyöri lusikkaa karkuun. Sormiruokailu ei kiinnostanut sen enempää. Syöminen ja ruoka eivät vain kertakaikkiaan olleet kiinnostavia juttuja. Nykyäänkin syöminen on välttämätön paha ja ruoat, jotka maittavat edes jotenkin, ovat äärimmäisen harvassa. Koulussa neiti ei opettajan mukaan syö oikeastaan mitään. Kotonakin täytyy vahtia jokaista suupalaa. Neiti saattaa istua lautasen ääressä ja unohtaa syödä. Välillä epäilen, että tunteeko lapsi näläntunnetta ollenkaan. Säännöllinen ruokarytmi on toki tuonut helpotusta ja rutiinia arkeen. Pienempänä lääkitykselläkin hoidettu refluksi on vaivannut iän myötä vähemmän ja vähemmän.

Välillä, yleensä kasvupyrähdyksiin liittyen tilanne syömisen kanssa on ollut helpompi. Lemppariruoat maittavat suht hyvin ja varsinkin viime aikoina tilanne on ollut parempi. Kun ruoka maittaa ja kiinnostaa, on ollut hyvä välillä kokeilla myös uusia makuja, joita tyttö ei siis suostu yleensä kokeilemaan minkään valtakunnan maanittelulla tai lahjomisyrityksillä. Pakottaminen ei toimi itsepäisen muksun kanssa missään olosuhteissa. Maistelukortit, joista postasin aiemmin, toimivat jonkin aikaa, mutta kasvikset eivät todellakaan uppoa edelleenkään missään olosuhteissa.

Jossakin vaiheessa ajauduimme siihen, että einekset, kuten kaupan pinaattilätyt ja lihapullat alkoivat maittaa paremmin kuin kotona tehty ruoka. Valmisruoat ovat toki silloin tällöin ihan mukava apu arjen pyörityksessä, mutta pääsääntöisesti haluan tehdä simppeliä kotiruokaa ihan itse.

Lihapullareseptiä olen tuunannut pitkään ja hartaasti. Tuntuu, että kaikkea on kokeiltu ja kaukana metsässäkin käyty. Parhaaksi osoittautui lopulta se tuttu ja turvallinen resepti, joka on kokenut mittasuhdeuudistuksia pienillä nyansseilla. Nykyään tytölle kelpaavatkin vain ja ainoastaan äidin omatekemät lihapullat. Ennen tein lihapullat muuten samalla reseptillä, mutta käytin 400 g jauhelihaa. Lihapullat pyörivät suussa, eivätkä menneet alas. Tällä reseptillä syöminen sen sijaan jostain kumman syystä sujuu.

Äipsyn parhaat lihapullat

1 kananmuna
1 prk kermaviiliä
1 pss Ranskalainen sipulikeittoaines (Knorr)
0,5 dl-1 dl korppujauhoja
2-3 rkl ketsuppia
750 g Naudan parempaa jauhelihaa

Sekoita ainekset hyvin yhteen. Pyörittele ihanan pyöreiksi lihapulliksi ja paista uunissa noin 20 minuuttia 200 asteessa. Kukaan ei kiellä paistamasta pannullakaan. Osan lihapullista voi pakastaa. Parhailta lihapullat maistuvat kuitenkin uunituoreina.

Yksi lasten yleisimmistä lemppariruoista on tietysti makaronilaatikko. Olen kokeillut jos minkälaista reseptiä tämän yksinkertaisen herkun tekemiseen. Tomaattipohjainen munaton makaronilaatikko toimikin pitkän aikaa, mutta liekö kyllästyminen iskenyt lopulta kyntensä ruoan lautasella pyörittelijään. Aluvuodesta bongasin kuitenkin jostain naistenlehdestä Floran reseptin Pekoni & Sipuli makaronilaatikkoon ja kokeilin, vaikka olin lähes varma, ettei neiti tykkäisi. Kannatti kuitenkin kokeilla, sillä tällä reseptillä ollaan menty jo tovi oikein onnistuneesti. Alkuperäisessä ohjeessa on 3 kananmunaa, mutta itse laitan vain kaksi. Kolmella munalla makaronilaatikosta tulee nimittäin melko jämäkkää tavaraa. Meidän perheen suosikkimakaroni on Torino Kaura pasta. Sillä saa aikaiseksi maukkaan laatikon.
Tyttö jäi sunnuntaina mummon ja papan kanssa mökille. Ennen lähtöä tein heille makaronilaatikon alkuviikon syötäväksi.

Mitä reseptejä teillä on tuunattu? Mikä on lasten lempiruokaa?
-----------------------------------------------------------------------------------------------------

Tefal Snack Collection -laitearvonnan voitti Netteriina. Onnittelut! Olen laittanut voittajalle sähköpostia. Arvonnan suoritin Random.org -sivustolla. Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille ja tervetuloa uudet lukijat! Pysykäähän linjoilla, tulossa on lähitulevaisuudessa uusia arvontoja ja myös muita kivoja postauksia.

12 kommenttia:

  1. Tuo kaurapasta on muuten älyttömän hyvää. Samat ongelmat täällä ja lihapullia teen juuri samalla reseptillä kuin sinäkin. Lootaan laitan taasen kaksi cremeä ja sulatejuuston, en munia. Tulee kermaisen pehmeää. Kyllä perusruokien äärellä mennään, aina ja alati. Eilen olivat tosin isosiskonsa luona maistelleet wingsejä, tulisia sellaisia ja tykänneet!!! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kans kokeillut makaronilaatikkoa Koskenlaskijalla, tosin ilman cremeä. Juustoton versio toimii jostain syystä meillä paremmin. Lohikeiton teen kyllä Koskenlaskijan kanssa ja se kelpaa (tai neiti syö perunat). Koskahan meillä päästään wings -tai edes texmex osastolle tytön kanssa? Perusmakujen äärellä ollaan vielä, mutta edistystä on jo tuo flora pekoni & sipulikin. Pienin aslelein eteenpäin. :)

      Poista
  2. Yllättäen teillä tuo Flora pekoni&sipuli kelpaa. Mä erehdyin sitä laittamaan jauhelihakastikkeeseen, niin poika ei syönyt kun kastike maistui kuulemma pahalle. Kaiken lisäksi mies sitten myöhemmin komppasi, että oli siinä kastikkeessa aika kumma maku. Höh. Mä tykkäsin kovasti. Yritä tässä sitten tuunata perusruokia herkullisemmiksi.
    -T-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin ihan varma, ettei Flora pekoni&sipuli makaronilaatikko kelpaa. Sipulia olen saanut alkaa ruokaan laittamaan vasta ihan viime aikoina ja se täytyy kuullottaa ihan pehmeäksi. Pekonia tyttö ei suostuisi maistamaan mistään hinnasta. Mun mielestä Floran uutuusmaku oli hyvä, mies oli samaan mieltä, niin lapsikin sitten alkoi maistettuaa tykätä. Olin todella iloisesti yllättynyt. Nyt on kyllä tämän alkuvuoden ruokakin maittanut paljon paremmin kuin ennen. Ehkä tässä vielä päästään ihan uusille leveleille näiden makujen maistamisten kanssa :) Toivottavasti teilläkin löytyy onnistuneet tuunailut!

      Poista
  3. Mä en oo kermaviiliin tehny lihapullia mut muuten kyllä sipulikeittoaineksiin. Ihan superhtviä mut ylläri isompi pojista ei tykkää kuin eineksistä yöök!!
    Eikä siis ole siitä kiinni etteikö kotiruokaa tarjota joka pvä mut ei syö nii ei syö. En tosin sitä erityisruokaakaan tee jos ei maistu. Ärsyttää joskus kun valittaa et nälkä ja teet jotain nii ei kelpaa. Oon vaan alkanu julmasti sanoa et jos ei kelpaa niin ei oo sit nälkä. Kai sitä nälkäänsä ennemmin söis ku nääntyis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä neiti pienempänä nääntyi mielummin kuin söi. Tai oikeastaan ei edes nääntynyt, kun ei tuntenut nälkää. Kiukkusi kyllä herkemmin. Ihmeen pienellä sitä lapsi tulee toimeen ja kasvaa. Joskus tuntui, että ruokaa meni päivässä vain pari haarukallista ja siinä kaikki. Ja einesvaihe oli täälläkin tosi voimakas ja siitä oli vaikea päästä yli. Nykyään onneksi valmiina tulee ostettua lähinnä vain nuggetit ja joskus pinaattilättyjä.

      Ruoasta ja syömisestä tulee usein niin hirveät taistelut, että varsinkin koulupäivinä yritän tehdä ruoan, jota tiedän tytön syövän. Koulussa, kun ei syö juuri mitään ja energiaa silti tarvitaan kasvamiseen ja oppimiseen.

      Poista
  4. Onnea voittajalle!
    Lihapulla-nälkä tuli. :P Meillä ei poika syönyt makaronia pienenä. Tulisemmat ja mausteisemmat ruuat menivät. Tuli laitettua puurojakin usein, jotka myös olivat lapsen mieleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voittaja on tosiaan tavoitettu ja odottelee jo innolla palkintoaan :)

      Meillä oli makaroni myös melko pitkään opeteltavien listalla. Pätkäspagetti taisi olla ensimmäinen laatuaan, mikä upposi. Puurot olivat pitkään meilläkin päivän pelastus. Nykyään puurot eivät tee kauppaansa ollenkaan. Leipä uppoaa kyllä melkein aina, vaikkei muu ruoka maittaisikaan.

      Nuo lihapullat ovat kyllä hyviä. Itsekin tulee syötyä aina pari liikaa... ja mieluiten tuoreeltaan suoraan pelliltä :D

      Poista
  5. Meillä juniori syö kiltisti mitä vaan, mutta esikoinen on tosi nirso :/ hyvännäköisiä kuvia :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä mitään sen ihanampaa kuin lapsen suu, joka on avoinna kaikelle ruoalle. Itse en oman lapseni kanssa sitä saanut kokea :D Ja toista ei enää tule.

      Poista

Kommentit ovat blogin suola ja sokeri :) Kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...