tiistai 25. marraskuuta 2014

Sponsoroitu video / Miten lapset leikkivät tänä päivänä?


Duracell on tuottanut yhteistyössä taiteilija Robbie Cooperin kanssa ajatuksia herättävän videon siitä, miltä lasten leikkiminen saattaa usein näyttää tänä päivänä. Video perustuu 10 vuoden tutkimustuloksiin, jotka koskevat lasten muuttuneita asenteita leikkiä kohtaan. Sitä mukaa, kun tietokoneet, tabletit, pelikonsolit, TV ja muu elektroniikka ovat lisänneet suosiotaan, ulkona leikkimiseen kiinnostus on vähentynyt vähentymistään. Lasten näytön edessä viettämä aika on saavuttanut kriittisen tason. Millä ihmeellä lapset saadaan jälleen aktiivisiksi ja vapaasta leikistä kiinnostuneiksi sosiaalisiksi pikku sankareiksi?

Toisaalta on hienoa, että lapset ovat nykyään teknisesti hyvin osaavia jo pieninä. Meillä neiti sai rajoitetusti omaan käyttöönsä vanhan läppärini ollessaan 2,5-vuotias. Ajattelimme, että tarvitseehan lapsi harjoitusta jo varhain, jotta pärjää sitten isompana. Ei taida olla enää sellaista ammattia, jossa tietokonetta tai muuta tekniikkaa ei käytettäisi mihinkään. Viikonloppuisin rentoudumme usein koko perheen voimin TV:n edessä. Kaikilla perheenjäsenillä on oma tietokone ja löytyypä hyllyltä pari tablettiakin. Jos isukki harrastaa videopelejä, on niitä vaikea kieltää lapseltakaan. Videopelit voivat parhaimmillaan olla kehittäviä, mutta mitkä motoriset taidot jäävät kehittymättä, jos lapsi ei tee muuta kuin istuu sisällä ruudun edessä? Tabletti pitäisi saada mukaan jopa ruokapöytään. Riippuvuus ruudusta on käsin kosketeltavaa.

Meillä päivittäisestä ruutuajasta keskustellaan ja riidellään eniten juuri tähän aikaan vuodesta. Ulkona on aina pimeää ja kylmää sekä suurimmaksi osaksi myös märkää. Ulkona ei ole kuulemma mitään tekemistä ja lähiössä on pyörinyt syksyn mittaan hiippareita, jotka ovat houkutelleet lapsia mukaansa. Olen siis itsekin sortunut ehdottamaan lapselle videopeliä pimeässä ulkoilun sijaan.
Leikin tiimellyksessä lapsesta saa paljon ilmeikkäämpiä valokuviakin kuin ruudun ääressä :)
Kesällä ja lumisen talven aikaan ei onneksi ole tyttöä ulos tarvinnut patistella. Aktiivisuus vapaaseen leikkiin on löytynyt onneksi ainakin vielä kuin itsestään. Olen huomannut, että tyhjyyttään ammottavat pihat ja puistot ovat täyttyneet lapsista ja iloisista äänistä aina sopivien olosuhteiden vallitessa, ja hyvä näin. Tiedän useita perheitä, joissa ulkoillaan joka päivä, oli sää mikä tahansa. Lasten kasvaessa tilanne saattaa kuitenkin hankaloitua. Äiti tai isä ei enää kelpaakaan ulkoilukaveriksi ja kaikki kaveritkin haluavat vain pelata tai katsella TV:tä. Itse olen onnistunut ainakin toistaiseksi välttämään tilannetta, jossa kylässä olevan kaverin kanssa pelattaisiin vain videopelejä. Legot, piirtely ja esimerkiksi Monster High -hahmot ovat tarjonneet hyviä leikin aihioita ja viihtyminenkin on ollut taattua.

Miten teillä leikitään ja ulkoillaan? Tarvitseeko ruutuaikaa rajoittaa? Mitä ajatuksia Duracellin video herättää?

*Tämä postaus on toteutettu yhteistyössä Duracellin kanssa, mutta ajatukset lasten leikkimisestä ovat omiani.

6 kommenttia:

  1. Itse olen aika huolestunut monen lapsen ruutuajasta. Meillä on pelipäivä tai jokin tietty peliaika joka sovitaan. Olen huomannut että silloin tällöin kun väännetään pelaamisesta, eivätkä sitä saa tehdä, menee 10 min. ja lego yms. leikit ovat jo koko porukalla täydessä vauhdissa, vaikkei äsken vielä ollut "mitään tekemistä". Ja onhan ne jo monta kertaa tutkittuja juttuja että liika pelailu ja tv:n katselu aiheuttaa käytöshäiriöitä, vuorovaikutustaitojen vähentymistä jne...
    Tulipas paasaus :D
    Maalaisjärki on mielestäni tämänkin asian miettimisessä tärkeää. Kohtuus kaikessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei myöskään pelata joka päivä, mutta varsinaisia pelipäiviä ei ole nimetty. Viikonloppuisin tulee kuitenkin ruutuaikaa varsinkin sateisina päivinä helposti enemmän kuin toivottavaa olisi. Jotain ruutua neiti tuijottaa joka päivä ja ilmeisesti koulussakin käytetään jo tietokoneita jonkun verran.

      Ruudusta irrottautumisen olen huomannut välillä vaikeaksi ja selvästi pelaaminen ja ruudun tuijotus vaikuttaa hermostuttavasti. Lapsi on parhaimmillaan silloin, kun hän leikkii vapaata leikkiä (tai nukkuu) :D Olen niin samaa mieltä kanssasi tuosta maalaisjärjen käytöstä tässäkin asiassa!

      Poista
  2. No tietty sitä ruutuaikaa pitää rajoittaa. Meillä pienet yleensä katsovat ohjelmia tai pelaavat aamulla ennen eskaria. Iltapäivällä ja illalla puuhaillaan sitten muuta. Tietty joskus on elokuvailtoja, mutta pitkälti näin. Ulkoilua tulee talvella ja kesällä vähän joka väliin kuin itsestään, huonommalla säällä sitten houkutellen, mutta tosiaan pyrin siihen että ulkoiltais säällä kuin säällä. Isommilla kun on ne älyluurit, niin ruutuajan kontrollointi on hirmu haastavaa, mutta onneksi ainakin ulkoilevat kavereiden kanssa, vaikka kotona meinaakin olla koko ajan känny kädessä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä jää viikolla pelailut melko vähiin, koska aamulla ei ehdi ja illat ovat muutenkin lyhyitä. Viikonloppuna aamupäivä sen sijaan saattaa hujahtaa pelin parissa... paitsi, jos aurinko paistaa ja ulkona on kavereita. Koulussa tulee pieniä pätkiä ukoilua ja iltapäiväkerhossa ulkoillaan käsittääkseni enemmänkin päivän mittaan. Kännykkä tai iPad kulkee meilläkin neidin mukana huoneesta toiseen vähän turhan usein. Eikö sitä todellakaan voi olla yhtään ilman mitään ruutua? Kysyy äiti täällä tietokoneruudun ääressä :D

      Poista
  3. Itsekin pohdiskelin juuri samoja aiheita omassa blogissani, ruutuajan rajoittamista lokakuun puolella ja oman pihan hohdon hiipumista koululaisten elämässä tällä viikolla. Taitaa olla sama meininki monessa perheessä nyt, kun säät eivät todellakaan houkuttele ulkoilemaan...
    Meillä haaveillaan koirasta. Toivottavasri sen kanssa eläinrakkaat lapsetkin lähtisivät sitten ulkoilemaan kelillä kuin kelillä. (Todennäköisesti ennen pitkää se olisin minä, jonka pitäisi ulkoiluttaa otus kelillä kuin kelillä ;) mutta eipä sekään huono asia olisi.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kans kirjoittanut tästä aiheesta aiemminkin. Ja meillä ainakin aihe pulpahtaa pinnalle erityisesti tähän synkkääkin synkempään vuodenaikaan. Itsekin sitä helposti kääriytyy vain peittoon TV:n ääressä ja haluaisi nukkua pimeän ajan yli.

      Koira voisi olla kyllä hyvä motivaattori ulkoiluun. Meillä se ei vain ole mahdollista, kun itse saan oireita koirista, vaikkea varsinaista allergiaa olekaan todettu. Jo koirien rapsuttelu saa käsivarret kutisemaan ja turpoamaan :/

      Poista

Kommentit ovat blogin suola ja sokeri :) Kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...