perjantai 12. syyskuuta 2014

Punainen banaani ja muuta luettavaa

Neidillä oli reilu viikko sitten onnenpäivä. Hän sai ihkaoman kirjastokortin. Koululla käy kirjastoauto torstaisin ja toivomuksena oli, että jokaisella oppilaalla olisi oma kirjastokortti. Tyttö oppi lukemaan 5-vuotiaana, mutta varsinaista innostusta kirjoja tai lukemista kohtaan on saatu odottaa. Tyttö innostui kirjastokortistaan toden teolla, joten päätin tarttua niin sanotusti hetkeen ja lähdimmekin testaamaan uutta kirjastokorttia heti kivan kävelymatkan päässä olevaan kirjastoon. 

En ole käynyt kirjastossa sitten opiskeluaikojen. Mielikuva kirjaston pöpöjä ja kaikenmaailman sooseja kuhisevista kirjoista muuttui kyllä kertaheitolla. Hyllyissä näkyi ihan uusiakin kirjoja metritolkulla. Tyttö kaahi kirjoja syliinsä niin monta, että piti mennä jo toppuuttelemaan. Innokkuutta ei saisi toki tuhota, mutta tiesin, kuka joutuu kuitenkin sen kirjakasan raahaamaan parin kilometrin kotimatkan.

Tutkimme hyllyjä yhdessä ja huomasin hyllyssä rivin mielenkiintoisen näköisiä kirjoja lukutaidon kehittämistä tukemaan. Vihreällä banaanilla merkityt kirjat on tarkoitettu lukemista aloitteleville. Sinisellä banaanilla merkityt kirjat on suunnattu juuri lukemaan oppineille ja Punaisella banaanilla merkityt kirjat ovat jo vähän enemmän lukeville. Keltaisella banaanilla merkityt kirjat ovat puolestaan sujuvasti lukeville. Jokaiseen sarjaan kuuluu myös kirjoja, jotka on merkitty plus banaaneiksi edellä mainituilla värikoodeilla. Plus banaanit sisältävät tarinan lisäksi tietoa ja tehtäviä. Suosittelin tytölle punaisia banaaneja ja ne olivatkin menestys. Kirjoissa on suht isokokoista tekstiä ilman tavuviivoja sekä värikkäitä kuvia tarinaa tukemaan. 

Tällä viikolla teimme kirjastoon jo toisen reissun. Haimme lisää luettavaa ja nyt lainausautomaatin käyttökin sujui jo ilman opastusta. Iltalukemiseksi lainasimme Ronja Ryövärintyttären. Itse en ole Ronjaa koskaan lukenut, mutta opettaja luki sitä meille ala-asteella ja yllättävän hyvin se siten olikin mieleeni painunut. Jännittävä kirja Ronja Ryövärintytärkin on omalla tavallaan, mutta ihan liian jännittäväksi alkoivat käydä Harry Potterit, jotka ovat isällä ja tyttärellä olleet työn alla jo neljän kirjan verran. Illalla lukemista ei olisi saanut lopettaa ollenkaan ja kysymystulva lukemisen jälkeen oli loputon. Onneksi kirjojen tapahtumat eivät sentään ole aiheuttaneet pahoja unia.

Kai näillä kirjoilla taas pari viikkoa pärjäilee?

Miten paljon teillä käytetään kirjastoa ja mitä sieltä lainataan? Meillähän on tähän asti ostettu kaikki kirjat, joita on luettu, mutta jos innostus pysyy tällä tasolla, niin ehdottomasti järkevämpää on käyttää kirjaston palveluja ja yrittää päästä yli kirjapöpökammosta.

10 kommenttia:

  1. Hienoa että aloitte kirjasto- uran! Ja sattumoisin ko. kirjasto on erittäin lapsimyönteinen muutoinkin! Heillä on hyvän palvelun ja kattavan lastenkirja -kokoelman lisäksi paljon kulttuuri -tapahtumia ja teemapäiviä lapsille, nukketeattereita ym. Ja Hauska sattuma että meilläkin on juuri Ronja iltasatuna jonossa seuraava!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aaah, kiva tietää, että siellä järjestetään kaikenmoista tapahtumaakin. Täytyypä olla kuulolla :) Kiitos vinkeistä.

      Mun tuli ihan hirveä hiki ekalla kerralla, kun käytiin. Jouduin kysymään neuvoa ja aineistohaku ei toiminut enää samalla tavalla kuin ennen vanhaan, kirjat oli ihan erilailla asetettu kuin kyseisessä kirjastossa omassa lapsuudessa jne. :D Mutta selvittiin hengissä ja dödökin piti. Ja toivon, että tyttö innostuu kehittämään omaa lukemistaan. Vauhdikkaastihan tuo lukee jo nyt, mutta rytmittäminen ei vielä suju.

      Hienoa! Vieläkö meinaatte saada Ronjan luettua ennen reissua? ;) Mekin paasattiin tänään sitä niin, että mulla on jo ääni käheänä.

      Poista
  2. Mullakin on tämä pöpökammo, mutta muksuna olin aktiivinen kirjaston käyttäjä ja se olikin kuukauden kohokohta aina päästä valitsemaan uutta lukemista. :)
    Kiva, kun teidän tyttökin on innostunut itse lukemaan. Se on kehittävää ja mukavaa ajankulua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle on joskus sattunut niin ruokottomia kirjoja, etten yhtään ihmettele, että kammo jossain vaiheessa tuli. :/ Onneksi nykyään kirjoista pidetään varmaan vähän parempaa huolta. Ainakin päällisin puolin kirjat näyttivät kirjastossa siistimmiltä.

      Kyllä tyttö vielä valkkaa telkkarin katselun mielummin kuin kirjan, mutta kotiarestia on taas edessä ja silloin on kaikki vempaimet kiellytty, joten eiköhän lukeminen ala kiinnostaa :D

      Poista
  3. Tuttuja nuo erivärisillä banaaneilla merkatut kirjat, meillä esikoinen niitä lainailee. :)
    Esikoisella on koulussa kerran viikossa kirjastotunti :) Me muut emme pahemmin käy kirjastossa. Ehkä kun pienemmät pikkuisen vielä kasvaa niin uskaltaa heidänkin antaa selata lainakirjoja.
    Kotoa onneksi löytyy kirjoja aika iso kasa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla, että meilläkin alkuinnostuksen jälkeen tytön kirjastokäynnit jää pääsääntöisesti siihen viikottaiseen kirjastoautokäyntiin. Pääasia on kuitenkin, että saadaan innostukselle vauhtia.

      Meilläkin on neidin kirjahyllyt täynnä kirjoja, joista osa joutaisi kyllä jo jonkun pienemmän luettavaksi... Meille saa muuten vinkata hyviä kirjasarjoja, jos sun esikoinen vaikka jostain keksii itselleen uutta kivaa lukemista ;)

      Poista
  4. Meillä lainataan paljon kirjoja kirjastosta sekä lapsille että minulle. Meidän lasten suosikki tällä hetkellä on Etsiväkerho Hurrikaani. Suosittelen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Pistetään korvan taakse :) Meillä Ella -sarja leimattiin vähän tylsäksi. Heinähatut ja Vilttitossut on luettu, samoin Eemelit. Pikku VAmpyyreista tykkäsin itse pienenä ja yksi kirja aloitettiinkin, mutta jotenkin taisin itse pettyä, kun ei se ollutkaan niin jännä kuin muistin :D

      Poista
  5. Risto Räppääjä -sarja kokonaisuudessaan on hauska. Jos on lukematta, suosittelen.
    Jos tyttö tykkää heppajutuista ja seikkailusta niin Merja Jalon ponitalli-sarja vois upota. Itse luin niitä pikkukoululaisena ja niitä on tullut paljon lisää.
    -T-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Risto Räppääjiä ollaan luettu yhdessä kyllä monta iltalukemisena. Kohtahan niitä voisi suositella tytölle itsekin luettavaksi. Kiitos vinkistä! Heppajuttuihin meillä ei ole ainakaan vielä hurahdettu... Hyvä niin, koska mä vähän niin kuin pelkään hevosia. Kirjat ei ehkä välttämättä oo kovin pelottavia :D

      Poista

Kommentit ovat blogin suola ja sokeri :) Kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...