maanantai 25. elokuuta 2014

Läksyjä, jeeeee!

Jossakin vaiheessa koulunkäyntiä läksyistä tuli negatiivinen asia, josta luokallinen muka kuuliaisia kakaroita purnasi yhteen ääneen. Itselleni on jäänyt mieleen ainakin yläasteelta tiukka matikan ope, joka aina muisti vielä pistää pari ylimääräistä lisätehtävää kotiin viemisiksi. Koulumenestyksen nimissä iltahillumiset oli pakko jättää monesti väliin. Lukiossa läksyt saivat ihan uudet mittakaavat, kun koeviikot pukkasivat päälle. Ammattikorkeasta en muista muuta kuin viimeisen vuoden, jolloin väännettiin yötä myöden syventäviin opintoihin liittyvää kirjallista lopputyötä samalla varsinaisen opinnäytetyön kanssa... ja juostiin päivisin nukkumaan tunneille. Kotiläksyt. Buuu!

Ekaluokkalaiseni on sen sijaan vielä intoa piukassa. Ihka ensimmäisen kotitehtävän kanssa tosin tuli ensimmäinen kouluun liittyvä itkukin. Tehtävänä oli värittää äidikielen tehtäväkirjasta yksi kuva ja neuvoin tietysti, että kotitehtävät täytyy tehdä aina siististi ja huolellisesti. Tyttö kaivoi esille tussinsa ja oli aloittamassa, kun taas puutuin tehtävään ja kehoitin tekemään työn puuväreillä. Tarkoitushan ei ole kuitenkaan värittää läpi myös viidestä seuraavasta sivusta. Tyttö teki pienen mutinan kanssa työtä keäskettyä ja puolentunnin kuluttua menin katsomaan, miten tilanne edistyy. "Mää en jaksa enää yhtään värittää tätä!" "Läksyt on ihan tyhmiä!" Väritystehtävästä oli väritettynä vasta kolmasosa. Kehoitin värittämään reippaasti ja sanoin, ettei hommaan mene enää kauaa. Tyttö väritti ja väritti, kilometrin päähän pystyi aistimaan, ettei värittäminen voisi vähempää kiinnostaa. Valmista tuli kuitenkin ja ensimmäinen kirjojenpilausleimakin komeili värityskuvan vieressä heti seuraavana päivänä.
Värittäminen oli ihan tylsää, mutta "oikeiden" tehtävien tekeminen on kuulemma tosi kivaa. Kieli keskellä suuta on hyvä keskittyä!
Tytölle on tullut tähän mennessä läksyä sekä matikasta että äidinkielestä. Joka päivä tulee jotain tehtävää perjantaita lukuunottamatta. Tehtäviin tyttö on tarttunut sen kummemmin patistelematta. Jo hyvissä ajoin ennen koulun alkua sovimme yhteiset pelisäännöt kotitehtävien varalle. Läksyt on tehtävä ennen kuin aloitetaan puuhaamaan mitään leikkiä esille tai lähdetään hakemaan kavereita ulos. Illalla väsyneenä tuntuu välillä ylivoimaiselta saada edes yökkäriä päälle, niin miten silloin jaksaisi enää mitään läksyjäkään ajatella. Onneksi läksyasiasta ei ole tarvinnut ainakaan vielä keskustella tämän enempää.
"Ykkönen tehdään äiti tällalailla vähän vinoon, eikä suoraan!" "Tässä tehtävässä pitää vaan piirtää rasteja ja ympyröitä. No ei oo onneks vaikeeta!" "Ei niitten tarvi ihan suoria olla, kunhan nyt näkee, mikä se on..." :D:D:D
Läksykirjojen repussa kantamisesta sen sijaan ollaan keskusteltu. Tyttö kokee repun kantamisen sellaisina päivinä, jolloin mukana on liikuntavaatteet ja kaksi tehtäväkirjaa, kovin raskaaksi ja selkää väsyttäväksi. Ticketin reppu ei tunnu aikuisen käteen mitenkään erityisen painavalta ja kantoasennon sekä ergonomian pitäisi olla kunnossa. Uskonkin, että kysymys on enemmänkin siitä, ettei pieni selkä ole vielä tottunut uuteen taakkaansa.

Millaiset pelisäännöt teidän pikkukoululaisilla on läksyjen teon suhteen? Tarvitseeko patistella työn touhuun?

22 kommenttia:

  1. Meillä läksyt tehdään yleensä iltaruuan jälkeen. Patistaa ei tarvitse, mutta muistuttaa kylläkin. Ainoa mihin muuten menee aikaa on juurikin nuo väritystehtävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekään en ole koskaan tykännyt värityskirjoista tai väritystehtävistä, joten tunsin kyllä myötätuntoa pientä värittäjää kohtaan. :D

      jos neiti olisi iltapäiväkerhossa, niin meilläkin varmaan tehtäisiin läksyt heti syönnin jälkeen ja sen jälkeen ehtisi vielä pari tuntia viettää iltaa vapaasti. :)

      Poista
  2. Palaan taas omaan koulu aikaan tän kommentin myötä. Minä tein läksyt aina heti koulun jälkeen. En suostunut edes päiväkahvia juomaan ennenkuin läksyt olivat tehty. Ei tarvinnut vanhempien edes suostutella, kun toimin näin jo eka luokasta lähtein. :) Muistan myös pitäneeni väritys tehtäviä tylsinä ja työläinä, vaikka vapaa-ajalla muuten tykkäsinkin värittää. Läksyinä vaan liikaa aikaa vieviä ;) Samaa vaatisin omalta lapselta. Ensin työ (läksyt) ja sitten huvi.

    ps. Hassu juttu, kun just eilen mietin tuota kuvassa näkyvää asustetta, että oletteko käyttäneet nyt koulun alettua. Muistan niin elävästi kun esittelit ne blogissa ja senkin kun työille oli suunnattu punainen äidinkieli teema ja pojille sininen matematiikka. Korjaa, jos muistan väärin. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän kans tehdä tästä läksyjen tekemisestä heti koulun jälkeen rutiinin, joka iskostuisi syvälle kalloon. Parhaiten sitä jaksaa keskittyä ja opiskella, kun ei vielä väsymys paina päälle.

      Ihan oikein muistat tuon viime vuotisen Metsolan Back to school -tunikan. Silloin tuli tosiaan punaista äidinkiliteemaa ja sinistä matikkateemaa. Myöhemmin kankaana tuli myös vihreänä jompaa kumpaa, en nyt muista sen tarkemmin... Vähän jännitti tuon tunikan kanssa, kun se on malliltaan melko kapea, että miten mahtuu vielä tänä syksynä. Hyvin kuitenkin kävi ja täytyykin nyt pitää sitä ahkeraan, kun vielä mahtuu.

      Poista
    2. Jopa senkin muistin, että oli Metsolaa. Unohdin vaan kommentissa mainita. Alan sun blogin kautta oppia tuntemaan nää lastenvaate merkit. ;)

      Poista
    3. Hehe! Onneks me ollaan vähän ronkeleita vaatemerkkien suhteen, niin sulle ei tuu ihan hirveesti opeteltavaa :D

      Poista
  3. Pikkukoululaisina on läksyt tehty reippaasti (tai toisinaan mutinan kanssa) heti koulun jälkeen. Se nyt vaan on järkevintä tehdä silloin, tai helposti unohtuu eikä illalla ole kiinnostusta tai energiaa sitäkään vähää. Nelosluokkalainen tekee edelleen mukisematta koulun jälkeen, mut toi yläastelainen huitelee missä huitelee ja on tietysti närkästynyt kun kutsutaan aikaisemmin illalla kotiin kun läksyt on tekemättä... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näinhän se menee! Jossain vaiheessahan läksyvastuuta on pakko alkaa jättää lapselle itselleenkin. Peruskoululaisen perään täytyy kyllä ainakin vielä katsoa, että saa hommat hoidettua kunnialla pakettiin. :)

      Poista
  4. Meidän ekaluokkalainen on nyt ainakin "alkuhuumassa" tehnyt läksyjä jo iltapäiväkerhossa niin ettei kotiin ole jäänyt juurikaan mitään tehtävää. Kerran taisi kotona mennä kokonaiset kaksi minuuttia, kun oli jotain numeroa tms. "vetäissyt" vihkoon pari riviä. Varmaankin sitten kun niitä läksyjä alkaa olla enemmän, joudutaan jotain pelisääntöjä tekemään. Vanhemmalla pojalla oli aikoinaan läksyjen tekeminen sidottu viikkorahasysteemiin, kun hänellä oli tapana jättää ne vähän liian myöhäiseksi. Ekaluokkalaisellamme on jonkin verran harrastuksia myös arki-iltaisin, joten toivottavaa olisi, että läksyt tulisi tehtyä jo iltapäiväkerhossa tai ainakin ennen harkkoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en jotenkin näe, että meidän tyttö jaksaisi kavereiden aikana esim. iltapäiväkerhossa tehdä läksyjään :D Mutta hienoa, jos se joltain onnistuu.

      Meillä muuten vielä funtsitaan harrastusten kanssa. Uimakouluun olisi kyllä neiti tarkoitus ilmoittaa. Siinä olisikin sitten loppusyksylle harrastus 2x per viikko. Läksyt tosiaan täytyy kyllä pyrkiä tekemään ennen harrastuksiakin. Niiden jälkeen nyt ei ainakaan enää jaksa tai edes ehdi.

      Poista
  5. Meillä ihan ookoosti on jaksettu, mutta pientä väsymystä on ollut havaittavissa. Mutta se vissiin kuuluukin asiaan koulun alussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kans kuulin, että koulun alkuun kuuluu väsymistä. Kiukkua on ollut ehkä vähän normaalia enemmän ja illalla ei ole tarvinnut unta juuri kaipailla. Läksyille on onneksi ollut energiaa :)

      Poista
  6. Steinerkoulussa ei oo pahemmin läksyjä, saattaa olla siis pari kertaa vuodessa. Mä olen miettinyt kyllä että missä vaiheessa niitä alkaa tulemaan. Itse muistan että kouluaikoina tein aina läksyt välkällä ennen tunnin alkua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo Steinerkoulun läksyttömyys on kyllä varmasti harrastusten ja vapaa-ajan kannalta ihan hyvä juttu. Meillä oli kans ala-asteella ihan normi koulussa innovatiivinen opettaja, joka ei antanut läksyä, mutta tietyt kuukausitavoitteet piti esim. matematiikassa täyttyä. Annetut tehtävät sai tehdä omaa vauhtia. Se antoi kyllä vapautta ja toisaalta opetti vastuun ottamista ja töiden jakamista.

      Poista
  7. Ihan mielenkiinnosta kertoisitko millainen määrä tunteja ja tunti jako on nykyajan eka luokkalaisella? Kuuluko uskonto vielä opetus aineiden piiriin? :) Liikunta, kässä ja kuvis varmaan ainakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tytön lukujärjestyksessä on päivittäin 4 tuntia koulua. Uskontoa/ET opetusta on tunti viikossa. Lisäksi on kaksi tuntia liikuntaa, Yksi tunti kuvaamataitoa ja ilmeisesti kaksi tuntia käsitöitä. Loput on luultavasti enemmän ja vähemmän äidinkieltä ja matematiikkaa. Niistä ainakin toistaiseksi vain on läksyä tullut.

      Poista
    2. Okei, kiva tietää ja samat aineet ne on edelleen eka luokalla kuin 80-luvulla. :) Paitsi mä muistelisin että kuvista ois ollut kaks tuntia.

      Poista
    3. Miten sä voit muistaa? :D Mä en muista omasta ekaluokastani juuri mitään. En ainakaan mitään oleellista...

      Poista
    4. Moni on ihmetellyt tätä mun muistia ja etenkin ekasta luokasta muistan paljon asioita ja oikeastaan koko ala-aste ajalta. Olen aina ollut se rauhallinen tarkkailija joka painaa tapahtumat mieleensä. Itsekkin kyllä havahdun välillä ihmettelemään miten minä muistan näin paljon asioita lapsuudestani. :)

      Poista
  8. Ihanan pirteä ja ahkera ekaluokkalainen! :)

    Tuo Metsolan Kauno on kyllä hauska kuosi ja sopii tosiaan teille nyt täydellisesti. Minäkin harkitsin sitä jossain vaiheessa, mutta jäi sitten kuitenkin hankkimatta. Teidän livekuvissa kuosi näyttää vielä kivemmalle kuin Metsolan kuvissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä viikolla on kyllä sitten nähty jo niitä väsähtämisiäkin. Johtuisko osittain siitä, että on ollut niin sateista ja synkkää. Lisäksi meillä nautitaan taas kotiarestista. Mahotonta menoa ja meininkiä :/

      Poista
    2. Ja Metsolan kuosista tykkään kans livenä vielä enemmän kuin silloisissa kuvissa. Kyselin jo keväällä Metsolasta, että olisiko mahdollista saada tunikaa vielä kokoa isompana, muttei kuulemma ollut. Hö!

      Poista

Kommentit ovat blogin suola ja sokeri :) Kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...