sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Sokerinen hääpäivä

Meillä oli isukin... tai tässä postauksessa käytänkin isukista nimitystä mies. Jotenkin vain tuntuu hassulta tohkeilla olevansa naimisissa isukin kanssa.

Meillä oli miehen kanssa eilen sokerihääpäivä. Nyt käynnistyy siis se paljon puhuttu ja pelätty seitsemäs ja kriisien täyttämä avioliittovuosi. Mitenkäs sitä voisikaan paremmin juhlistaa kuin käymällä elokuvissa ja katsomalla nimenomaan 21 tapaa pilata avioliitto. Hupsista keikkaa! Miehen mielestä minä muistutan elokuvan hahmoista eniten Pamela Tolan esittämää (aivan loistavaa) ripustautujaa. No, olenhan sentään edes säälittävän hauska, jollen muuta. Mieheni taas on aina niin 0% läsnäoleva arjessamme, että kyllä hänkin elokuvasta itsensä bongasi. Suhteellamme ja avioliitollamme on edessä siis loistava tulevaisuus?

Valitsimme elokuvan hääpäivä -teeman mukaisesti, vaikka mies oli kyllä sitä mieltä, että teemaan sopiva elokuva olisi ollut myös Hobitti. Suorastaan säälittävä kommentti mieheltä, jonka vaimo lähti elokuviin sentään korkeimmissa talvikenkäkoroissaan.
21 tapaa pilata avioliitto. Armi Toivanen ja Riku Nieminen. Kuva: http://www.finnkino.fi/Event/299439/

Elokuvan jälkeen mies halusi syömään pizzeriaan ja minä pihvipaikkaan. Sankka lumipyry ja täynnä oleva kompromissiravintola tosin vesittivät suunnitelmia. Hääpäivän parasta antia elokuvan lisäksi oli kuitenkin se, että pääsin hypistelemään Reiman vaaleanpunaista Leap -takkia livenä Anttilassa. Sen takia meinasimme kyllä myöhästyä elokuvasta... ja Subista saa ihan hyvää hääpäiväruokaa. Varsinkin, jos on juuri elokuvissa mättänyt posket ympyriäisenä karkkimässyä kitusten täydeltä. Sopii muuten sekin sokerihääpäivän -teemaan.

15 kommenttia:

  1. Hih :D Onnea hääpäivänänne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Se on vissiin kuitenkin se säälittävän huumorin kukka, joka pitää tätä pystyssä.

      Poista
  2. Hyvää seitsemättä vuotta :D. Meillä on menossa jo yhdeksäs... hetkonen se vaikein eli seitsemäs taisi meillä näköjään mennä vauvahuuruissa. Näköjään selvisimme siitä.

    Itselleni kyllä tuntuu tämä yhdeksäs vuosi olleen vaikein. Siis todellakin vain minulle. Olen potenut parisuhdekriisiä ihan itsekseni, miehellä sellaista ei ole :D. Että eiköhän me jatketa tästä yhdessä kohti kymmenettä vuotta.

    Onnea teillekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pitäisköhän munkin hankkiutua vielä(vahingossa) raskaaksi ja pistää kaikki ongelmat raskauden ja vauva-arjen piikkiin? Ei huonompi idea? :P

      Kyllä tätä kestää, kun se säälittävän huumorin kukka vielä jaksaa kukkia ja tylsyyttä voi aina yrittää härnätä pois keksimällä itse jotain kivaa yhteistä tekemistä. Mieheltä ei kuitenkaan voi odottaa mitään yllätyksellisyyttä :D

      Poista
    2. Vauva-aika kyllä kätevästi siirsi ainakin meidän kriisit myöhempään eli suosittelen ;). Toki valvomiset ja muut saattavat aiheuttaa toisenlaisia kriisejä että jaa-ah :D.

      Oma mieheni jaksaa kerta toisensa jälkeen vieläkin yllättää ja minä olen se tylsä joka ei keksi mitään (yleensä en osaa sille edes synttärilahjaa ostaa :D).

      Poista
  3. Lämpimät onnittelut! :)
    Kannattaako tuota leffaa mennä teatteriin katsomaan? Oliko siis "älyhyvä" ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :)

      Kyllä tuo leffa ihan katsomisen arvoinen on. Yksi parhaista ja hersyvimmistä kotimaisista, mitä olen nähnyt. Hauskaa katsottavaa ennen kaikkea! Itse en jaksanut odottaa DVD:lle asti.

      Poista
  4. Mekin vietimme sokerihääpäivää viikko sitten, tosin yhdessä olemme olleet pian jo 12v, joten en usko tuon 7. avioliittovuoden mullistavan parisuhdettamme :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän tämä seitsemäs vuosi mene tässä ihan rutiinilla meilläkin :D Toivon mukaan. Sen verran laiskoja ollaan, ettei jakseta kuitenkaan laittaa lusikoita jakoon :D

      Poista
  5. Onnea hääpäivästä, kovasti tekisi mieli mennä katsomaan kyseinen elokuva on siitä sen verran mediassa puhuttu:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! On kyllä ihan katsomisen arvoinen elokuva eli ei siitä turhaan ole hälisty :)

      Poista
  6. Mekin käytiin katsomassa tuo leffa tällä viikolla, ja tykkäsin! Samalla reissulla hipelöin myös Leap-takkia. Eli aika samat aktiviteetit. ;)

    Se roikko-Pamela oli hauska, ja hihitin muutamalle kohdalle aika holtittomasti... "Hanki vaikka rekki tai kiipeä puuhun!" Mutta oli tuo leffa ihan ajatuksia herättäväkin ja suosittelen kaikille aviopareille. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi! No hyvin meni sitten yksiin elokuvat ja Leapin hipelöinnit. On muuten sen verran nätti takki se vaaleanpunainenkin, että on meille kyllä tulossa, jos niitä aleen asti jää.

      Pamelalla oli ihan huippu veto siinä roolissa. Me naurettiin kans välillä ihan holtittomasti, mutta niin tuntuivat nauravan muutkin. Kyllä siinä elokuvassa ihan hyviä pointtejakin oli.

      Poista
  7. Mun mies ei kuulemma lähde tuota katsomaan elokuviin... Osaa kuulemma pilata avioliiton ihan ilman ohjeitakin ;). Tämähän ei yllättänyt minua... siis se ettei lähde elokuviin, siihen ei oikein uppoa nuo suomalaiset.

    Mä en ole vielä päässyt hipelöimään Leapia missään vaikka eilen ihan varta vasten käytiin lähimmässä Jesper Juniorissa... Siellä oli kovin vähän Reimaa eli ei noita ollenkaan. Niin siis tietysti tämä kaikki oli pohjustusta siihen kysymykseen että minkälainen tuon Leapin hipelöintituntuma on? Että onko sellaista vähän jämäkämpää kangasta vai ihan plurua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hö! On sullakin sitten mies, kun ei hyvän päälle ymmärrä! :D Kyllä meilläkin mies mieluiten katsoisi toimintapläjäyksiä tai fantasiajuttuja, eikä mielellään kotimaista, mutta taidan olla edes vähän onnistunut käännytys- ja koulutustyössäni :D

      Leap oli vähän plurumpaa kuin mitä mielikuvani oli, muttei ihan plurua kuitenkaan. Takissa on verkkovuori ja pinta on vähän kiiltelevä. Vaikea kuvailla, mutta omaan käteeni tuntui kivalta ja ennen kaikkea näytti hyvältä. Kokoasioista on ollut kauheasti keskustelua blogeissa ja omasta mielestäni Leap ei ollut ihan niin pienen näköinen kuin on anettu ymmärtää. Ottaisin meille tytölle syksyksi koon 122 cm tai mahdollisesti 128 cm, että menisi vielä seuraavana keväänä varmasti.

      Poista

Kommentit ovat blogin suola ja sokeri :) Kiitos!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...