Kävimme eilen ostamassa Ikeasta uudet, kunnolliset patjat... joten sinne meni sitten se lomabudjetti. Eipähän tarvitse miettiä, että mihin lähtisimme niitäkin saturaisia tuhlaamaan... Perjantaina Ideaparkissa olisivat Jani-Petteri ja Hevisaurus, joten jotain kivaa on sentään suunnitteilla vielä tällekin viikolle. Eikä sovi tietenkään unohtaa papan syntymäpäiviä, joita juhlistamme tulevana lauantaina mökillä.
Tänään oli ihana ulkoiluilma. Viihdyimme siis paljon pihalla ja otimmepa tytöltä apupyörätkin pois polkupyörästä. Arkajalka ei vain meinaa uskaltaa millään harjoitella. Taas on helppoa olla jälkiviisas, mutta harkinnassa pitkään ollut potkupyörä olisi voinut helpottaa tätäkin tapahtumaa. Eikä potkupyörän hankkiminen kai vieläkään myöhäistä olisi.
Aamupäivästä tyttö leikki pihassa yksikseen; keinui, puhalteli voikukkia ja teki hiekkaleivoksia. Pihan muut lapset olivat ilmeisesti kerhossa, päiväkodissa tai kesälomareissussa.
 |
| "Näistä voi kyllä syntyä keijukaisia, ihan oikeasti!" |
 |
| "Kuka tuolla parvekkeella laulelee? Tulisi tänne leikkimään!" |
 |
| "Älä äiti kutita!" |
Illansuussa tytön parhaat pihakaveritkin ehtivät ulkoilemaan ja dramaattisten keppileikkien ja haavanpaikkailun jälkeen lapset innostuivat leikkimään "Viekasta kettua", jonka omasta lapsuudestani muistan nimellä "peili". Yksi lapsista on selin muihin ja toiset yrittävät ennen tämän kääntymistä päästä mahdollisimman lähelle. Jos joku liikkuu vielä siinä vaiheessa, kun selin ollut lapsi kääntyy, joutuu tämä lähtöpisteeseen.
 |
| Vihreät Maxomorran leggingsit saapuivat tänään Ratkiriemusta, jes! (Samalla tuli myös Noshin Bambitunika.) |
|
|
 |
| "Sinä liikuit!" |
Täällä päin peili on edelleen peili! ;)
VastaaPoistaEsikoinen oli tosi arka tuossa pyöräilyssä (ja muutenkin on aina ollut varovainen eikä mikään huimapää), ja uskaltautui vasta 6-vuotiaana ilman appareita ajelemaan. Pinkki oppi 5-vuotiaana aika helposti. Vihreellä on ollut se potkupyörä, joten minusta voisi kokeilla ottaa apparit pois aika pian sen jälkeen kun tuntumaa on vähän haettu polkemiseen. Mutta kun 2 vee on aina mukana, niin mahdoton mun on sitä pyöräilyä siinä samalla koutsata, kun yks säntäilee ympäriinsä ja vaatii oikeesti huomiota. Voisihan sen köyttää rattaisiin, mutta eihän mulla silloinkaan olisi käsiä avustaa pinetä polkijaa... Eli kun tää olisi nyt miehen hommia, niin ei taida taas ehtiä tapahtumaan tänä kesänä... ;)
Tuo Vilkas kettu -nimitys peilille tuli 4-vuotiaan tytön suusta. En ollut ikinä kuullutkaan, mutta kai näillä klassikkoleikeillä voi olla käytössä useampiakin nimityksiä.
PoistaItse mietin täällä nyt ihan tosissani, että hankittaisiin vielä potkupyörä tytölle tasapainoharjoitteluun. Ensinnäkin, tyttö joutui keräämään tosi paljon rohkeutta, että uskaltautui pyörän selkään 100% kiinnipitolupailuista huolimatta. Harjoiteltiin tänään lähinnä liikkeelle lähtöä ja pysähtymistä sekä sitä, että ilman apupyöriä ei pysty niin pienellä säteellä kääntämään kuin appareiden kanssa. Tasapaino on todella hakusessa (tottunut nojaamaan jomman kumman puolen appariin). Potkupyörät ovat nyt sen verran must juttu, että varmasti olisi helppo myydä vempain ensi kesänä (tai sitte, kun oppii polkemaan ilman apuja) eteenpäin.
Hih, varmasti vielä enemmän haasteita tosiaan useamman lapsukaisen kanssa tuossa harjoittelussa... ja erilaisiahan nämä ovat. Toiset ovat rämäpäisempiä ja toiset arempia.