tag:blogger.com,1999:blog-499055994726966274.post3963228923560140906..comments2024-01-01T21:35:38.281+02:00Comments on Ei ihan vielä: Oma rakas omaehtoinenKati (Ei ihan vielä)http://www.blogger.com/profile/01336397112068147736noreply@blogger.comBlogger18125tag:blogger.com,1999:blog-499055994726966274.post-29527763407303138292013-01-20T18:30:36.773+02:002013-01-20T18:30:36.773+02:00Meillekin on painotettu sitä, että tyttö on älykäs...Meillekin on painotettu sitä, että tyttö on älykäs ja osaava tapaus, mutta arjen pienet välttämättömyydet eivät vain suju... vaikka nyt on kyllä tullut sellaistakin palautetta, että "reipastumista" ja oma-aloitteellisuutta on tullut runsaasti lisää ja monesti asiat sujuvat kitkatta. Aika näyttää, mitä tuleman pitää. Onneksi tässä on vielä kokonainen eskarivuosi aikaa kasvaa ennen koulun alkamista. Vaikka ei se kasvaminen toki kaikkea muuta.Kati (Ei ihan vielä)https://www.blogger.com/profile/01336397112068147736noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-499055994726966274.post-25940072847821396972013-01-20T18:23:29.273+02:002013-01-20T18:23:29.273+02:00Voi olla että kouluiässä joudutte tarkempiin tutki...Voi olla että kouluiässä joudutte tarkempiin tutkimuksiin. Yleensä avustajan tai erityistuen saaminen edellyttää sitä. Sen jälkeen myös opettaja tietää paremmin mitä lapselta voi odottaa ja vaatia. Pienenä diagnoosia ei kannatakaan kiirehtiä, koska mitä pienempi lapsi on sitä vaikeampi on tehdä tarkkaa diagnoosia, koska oireet ovat monesti päällekkäisiä. Tämän tyyppisiin juttuihinhan on monesti ihan neuropsykologisia syitä eivätkä ne mitenkään korreloi lapsen älykkyyden eivätkä kasvatuksen kanssa. Opettajat ovat kyllä yleensä tottuneet myös haastaviin tapauksiin ja tarvittaessa osaavat ohjata eteenpäin. Tsemppiä koulutielle!<br /><br />T. Ope<br /><br /> Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-499055994726966274.post-9260990797230408072013-01-18T09:01:22.694+02:002013-01-18T09:01:22.694+02:00Mielenkiinnolla jään odottamaan, miten teidän poja...Mielenkiinnolla jään odottamaan, miten teidän pojan kohdalla asiat etenevät. Jotenkin voisin kuvitella, että kunnan hoitopaikassa asiat rullaavat helpommin kuin yksityisessä. Kunta ei esim. välttämättä halua palkata avustajaa yksityiseen päiväkotiin jne. Me myös kyselimme jossain vaiheessa tytölle paikkaa läheisestä yksityisestä päiväkodista, koska siellä olisivat ikätasoryhmät olleet vähän pienemmät. Neuvolasta sitten kuulin, että he esimerkiksi eivät tee minkäänlaista yhteistyötä kyseiseen yksityiseen, kun taas alueen kunnallisten päiväkotien kanssa yhteistyö on tiivistä. Puheenkehityksen kannalta varmasti on apua olla päiväkodissa. Kotona äiti ehkä ymmärtää liiankin helposti asian, mutta hoitopaikassa pitää ehkä yrittää kommunikoida enemmän tullakseen ymmärretyksi. Toisaalta se voi taas lisätä sitä turhautumistakin. Vaikeita asioita, mutta askel kerrallaan! :)<br /><br />Vertaistukea aina kaivataan! Lähipiiri on kyllä täynnä niitä "Minä itte" -tyyppejä, mutta tämä ei nyt ole kuitenkaan ihan täsmälleen sitä uhmaa.Kati (Ei ihan vielä)https://www.blogger.com/profile/01336397112068147736noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-499055994726966274.post-63563587513169819772013-01-18T08:51:05.167+02:002013-01-18T08:51:05.167+02:00Kyllähän toki lasten temperamenteissa on suuria er...Kyllähän toki lasten temperamenteissa on suuria eroja ja uhmaikäkin voi olla toisilla lapsilla paljon voimakkaampi kuin toisilla. Omaehtoisuuttakin on varmasti monenlaista. Meillä on ainakin tuo iän lisääntyminen helpottanut tilannetta ja hitsi, että on ihanaa, kun saa ihan puhumalla tuon tekemään asioita.<br /><br />Päiväkoti on tässä hyvin mukana ja itse olen ollut avoin ja vastaanottavainen palautteelle. Kati (Ei ihan vielä)https://www.blogger.com/profile/01336397112068147736noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-499055994726966274.post-40087127519206086212013-01-17T22:32:49.945+02:002013-01-17T22:32:49.945+02:00Kyllä, ihan oli kuin kuvaus meidän pojasta, paitsi...Kyllä, ihan oli kuin kuvaus meidän pojasta, paitsi tuo puheen kehitys erotuksena. :)<br /><br />Meilläkin täällä kotona pärjätään tilanteesta toiseen luovien, mutta tuo päiväkodin aloitus varmasti tuo ongelmia esiin. Toisaalta pojalle on suositeltu päivähoitoa yhtenä "kuntoutusmuotona", eli se voi tehdä pojan kehitykselle hyvääkin... Avustaja-asia varmaan ratkeaa kun he sitten ryhmässä näkevät miten poika pärjää. Meillä ei varmaan ole mahdollisuuksia saada poikaa pieneen ryhmään, koska sellaisia ei täällä päin oikein ole perhepäivähoitoa lukuunottamatta. Perhepäivähoito taas ei ehkä pysty tarjoamaan sellaista suunnitelmallista tukea tuohon puheen kehitykseen... Kyselin yhdestä yksityisestäkin päiväkodista, mutta sielläkin on täyttä ensi syksyyn asti... Plääh, no katsotaan mitä kunta tarjoaa, pitäisi selvitä lähiviikkoina.<br /><br />Kiva löytää vertaistukea täältä netin kautta, kun tuntuu ettei lähipiirissä ole tämänsuuntaisia kokemuksia... :)*Laura*https://www.blogger.com/profile/00180380861775143103noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-499055994726966274.post-72985016024321608362013-01-17T21:37:24.045+02:002013-01-17T21:37:24.045+02:00Hyvä ja mielenkiintoinen postaus. KIITOS tästä! Pa...Hyvä ja mielenkiintoinen postaus. KIITOS tästä! Palaan aiheeseen myöhemmin kun ehdin oikeasti miettiä...Veikko on omaehtoinen, mutta kuitenkin erilainen kuin tyttösi.<br />kuulostaa siltä, että päiväkodissa on osattu asia ottaa lopulta aivan äärettömän hyvin huomioon. miten monessa muussa paikassa tyttö olisi vain leimattu hankalaksi!Hupulaiset/Sirkkuhttps://www.blogger.com/profile/14669827894596615258noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-499055994726966274.post-18238779951426222552013-01-17T17:43:11.148+02:002013-01-17T17:43:11.148+02:00Mulla on sellainen mututuntuma, että poikien kohda...Mulla on sellainen mututuntuma, että poikien kohdalla omaehtoisuutta ja vilkkautta katsotaan helpommin läpi sormien kuin tyttöjen kohdalla. Pojille ehkä suodaan enemmän vapauksia olla raisu leikeissään tai tehdä jopa kepposia ja juoksennella Eemelin lailla :D Stereotyyppinen tyttö kuitenkin käsittääkseni on rauhallinen, puhuu rauhallisella äänellä ja leikkii hiljakseen nukeilla, syö vähän, mutta kiltisti... Mutta varmasti ovat hoitajat ihmeissään teidänkin vauhtivekaran kanssa :D Onneksi rauhoittumista on jo näkyvissä! Meilläkin on jo reilu vuosi eletty aika hallitusti :)<br /><br />Kyllä näidän muksujen kanssa saa olla aina ihmeissään, kun mennään ikävaiheesta toiseen.Kati (Ei ihan vielä)https://www.blogger.com/profile/01336397112068147736noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-499055994726966274.post-61781165324100189792013-01-17T17:27:23.095+02:002013-01-17T17:27:23.095+02:00Kiinnostava postaus! Meidän kuopushan on hyvinkin ...Kiinnostava postaus! Meidän kuopushan on hyvinkin omaehtoinen, ja siihen yhdistettynä vielä vilkkaus, niin johan ovat hoitotädit innoissaan. Kuitenkaan selkeästä erityislapsesta ei ole kyse vaan vanhan kunnon eemelistä. Siinäpä onkin sitten alle 3vuotiaiden ryhmässä ja kolmen hoitajan voimin miellyttävää miettiä säntääkö tuon yli kaksivuotiaan perään vai pitääkö sylissään alle yksivuotiasta. Epäilivät muuten jopa pojan kuuloa, kun ei se korviaan loksauta kielloill ja ei-sanalle. Ja sehän on vaan kivaa, kun tädit juoksee perässä! Meilläkin haastavaa on ollut se, että kuopus ei pelkää ketään eikä mitään. Itsekseen on pojan mielestä kivaa tutkia maailmaa! Haastavaa on ollut, mutta parempaan suuntaan olemme menossa nyt kun hän täyttää maaliskuussa 3v. Esikoinen on alkanut nyt muuten vasta eskarissa protestoida kotiinlähtötilannetta ja yleensäkin siirtymistilanteita...vaikka luulin et hänen hullunkurisuudet oltaisiin jo selätetty.Sofiehttps://www.blogger.com/profile/15435570161808847443noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-499055994726966274.post-86853643651120721922013-01-17T15:54:12.905+02:002013-01-17T15:54:12.905+02:00Aika jännä, että samoja piirteitä löytyy noin palj...Aika jännä, että samoja piirteitä löytyy noin paljon. Tietysti on vaikea sanoa, että mikä piirre liittyy mihinkin. Meillä kuitenkin tuo kielellinen kehitys varsinkin juuri pari-kolmivuotiaana oli huimaa ja monesti sanontoja, joita tyttö käytti, ihmeteltiin kovasti. Toisaalta hän saattoi siteerata tietynlaisissa tilanteissa omia sanomisiani sanasta sanaan ja tilanne oli juuri sellainen, mihin kyseinen lause sopi täydellisesti. Unohdin muuten tuosta vahvuudet listasta ihan uskomattoman hyvän muistin. <br /><br />Meillä tyttö oli ensimmäisen vuoden perhepäivähoidossa ja siellä ongelmat olivat vielä hyvin hallittavissa, kun lapsia hoitopaikassa oli hänen lisäkseen vain kolme. Kun muutimme, täällä ei ollut perhepäivähoitopaikkoja tarjolla, joten suuri päiväkotiryhmä oli ainoa vaihtoehto. Olisiko teillä mahdollista saada poika johonkin pienempään ryhmään? Ongelmia kannattaa tuoda esille jo etukäteen, niin kuin olet tehnytkin. Ilmeisesti avustaja on mahdollista saada, jos päiväkoti ja neuvolalääkäri tukevat asiaa? Meillä kahden lapsen paikkaa varten tarvittiin neuvolalääkärin lausunto.Kati (Ei ihan vielä)https://www.blogger.com/profile/01336397112068147736noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-499055994726966274.post-33185588248491263502013-01-17T15:43:00.819+02:002013-01-17T15:43:00.819+02:00Kiitos! Jotenkin tuntuu vain pöhlöltä "ruikut...Kiitos! Jotenkin tuntuu vain pöhlöltä "ruikuttaa", kun lapsia on kokonaista 1 kappale. Apua ja tukea tyrkytettiin enemmän, mitä itseasiassa koimme edes tarvitsevamme, koska kotona arki on kuitenkin sujunut luovimalla suht hyvin. Päiväkodissa ilmeisesti isossa lapsiryhmässä ongelmat oikein puhkesivat kunnolla kukkaan. Kouluun täytyy toivoa tosiaan kekseliästä opea. Uskon kyllä, että tyttö pärjää. Hän on kuitenkin avoin ja reipas sanomaan asiansa.Kati (Ei ihan vielä)https://www.blogger.com/profile/01336397112068147736noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-499055994726966274.post-30603726779532165422013-01-17T13:21:30.930+02:002013-01-17T13:21:30.930+02:00Olipas todella mielenkiintoinen kirjoitus! Meidän ...Olipas todella mielenkiintoinen kirjoitus! Meidän esikoisella on paljon noita piirteitä, joita luettelit tuossa "heikkoudet" -listassa. Esimerkiksi tuo minä itte -vaiheen puuttuminen, suuri omaehtoisuus, hankalat siirtymätilanteet... Kolmevuotiasta joutuu syöttämään, pukemaan ja riisumaan enemmän kuin reilu 1,5 v veljeään. :/ Tämä kaikki yhdistyy meidän tapauksessa vielä viivästyneeseen kielelliseen kehitykseen, eli puheen ymmärrys ja erityisesti tuottaminen ovat ikätasoa selvästi jäljessä. Kuivaksi oppimisessa on ongelmia. Lisäksi hän suhtautuu varauksellisesti uusiin asioihin ja ihmisiin. Ja meillä muutes väännellään hellan nappeja.<br /><br />Että "hieman" on haasteita ilmassa tälläkin, hehheh... Motorisesti poika on sitten vahvimmillaan, tosi ketterä kiipeilijä ja nopea juoksija ja osaa kyllä keskittyä asioihin JOS haluaa.<br /><br />Olemme jo nyt ennen päiväkotiuran alkua yrittäneet tuoda näitä asioita esille, toivottavasti poika pääsee ryhmään, jossa saisi mahdollisimman hyvin tukea...*Laura*https://www.blogger.com/profile/00180380861775143103noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-499055994726966274.post-3624683952725375202013-01-17T13:21:17.766+02:002013-01-17T13:21:17.766+02:00Tosi mielenkiintoinen kirjoitus! Ja tuo mutrusuun ...Tosi mielenkiintoinen kirjoitus! Ja tuo mutrusuun kuva, voi että! Epäilemättä aika rankkoja aikoja ollut, hyvä että olette saaneet apua ja tukea! Toivotaan, että kouluun sattuu ymmärtäväinen ja kekseliäs ope.Jennijeehttps://www.blogger.com/profile/01088154079159166508noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-499055994726966274.post-43916398464961410112013-01-17T13:12:17.878+02:002013-01-17T13:12:17.878+02:00Uhmaiän piikkiin itsekin pistin suurimman osan, mu...Uhmaiän piikkiin itsekin pistin suurimman osan, mutta siinä vaiheessa, kun päiväkotiryhmässä ne 20 muuta olivat henkilökunnan mukaan ihan eri tavalla hallinnassa, alettiin sitten toimenpiteisiin. Uhma on uhmaa ja kuuluu asiaan ja sitä on varmasti kaikilla lapsilla tuossa iässä enemmän tai vähemmän. Ei ole kyllä ikävä uhma-aikoja :D Loistavaa uhmaiässä on se, että se menee ennen pitkää ohi.Kati (Ei ihan vielä)https://www.blogger.com/profile/01336397112068147736noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-499055994726966274.post-27768965133267895922013-01-17T13:06:09.179+02:002013-01-17T13:06:09.179+02:00Jep. Käytös kuulostaa varsin tutulle :D Meillä tos...Jep. Käytös kuulostaa varsin tutulle :D Meillä tosin varmasti uhma + vahva tahto niin jes! Välillä on päiviä, et kaikki menee hyvin mut välillä tuntuu et voi *****!titti // tittin elämäähttps://www.blogger.com/profile/15117245232082794538noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-499055994726966274.post-81363909296302715362013-01-17T13:00:14.808+02:002013-01-17T13:00:14.808+02:00Keinot tosiaan olivat sen verran kortilla jossain ...Keinot tosiaan olivat sen verran kortilla jossain vaiheessa, että lopetettiin siitä toisesta lapsesta haaveilukin, mutta hyvä näin :) <br /><br />Toivon myös, että tytön tulevilla opettajilla olisi kokemusta, pitkää pinnaa, hyviä motivointikeinoja ja kaverillista asennetta jne. Eiköhän se tästä, kun näinkin pitkälle ollaan jo päästy.Kati (Ei ihan vielä)https://www.blogger.com/profile/01336397112068147736noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-499055994726966274.post-7016873975064396842013-01-17T12:44:48.716+02:002013-01-17T12:44:48.716+02:00Nostan hattua, se on uuvuttava fiilis, jos tuntuu ...Nostan hattua, se on uuvuttava fiilis, jos tuntuu ettei keinot riitä! Onneksi teillä on löytynyt toimintatapoja ja arki sujuu nyt! :) Toivotaan että eskarissa ja koulussa on sopivia tyyppejä - lapsen pärjääminen on niin usein opettajastakin kiinni, valitettavasti...<br /><br />Ja muuten tunnustus sinulle!Miimahttps://www.blogger.com/profile/01512300760057341211noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-499055994726966274.post-5142103122553833162013-01-17T12:06:38.401+02:002013-01-17T12:06:38.401+02:00Ainakaan vielä ei ole lähdetty mitään diagnoosia h...Ainakaan vielä ei ole lähdetty mitään diagnoosia hakemaan, eikä päiväkodistakaan ole sellaiseen patistettu. Harjoittelujaksolla oleva ihminen ei ollut kuitenkaan pätevä diagnoosia tekemään. <br /><br />Vahva tahto, jonkinasteinen laiskuus ja voimakas delekointitaito ovat meidän omat diagnoosimme ja niissä pysytään, kunnes joku toisin todistaa (kuulostaa muuten ihan pomotyypiltä ;) ).Kati (Ei ihan vielä)https://www.blogger.com/profile/01336397112068147736noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-499055994726966274.post-74924027032613400612013-01-17T11:59:25.624+02:002013-01-17T11:59:25.624+02:00Todettiinko teillä lopulta tytöllä mitään esim. as...Todettiinko teillä lopulta tytöllä mitään esim. aspergeria tms vai oliko vaan vahva tahtoinen?titti // tittin elämäähttps://www.blogger.com/profile/15117245232082794538noreply@blogger.com